Yösähköä

Elämänmuutostarina jatkuu

Amanda Vaaran Yösähköä (Karisto, 2018) jatkaa Venla Linnan tarinaa, joka alkoi ensimmäisestä osasta Pientä fiksausta vailla (2017). Venlan täydellisestä elämänmuutoksesta on kulunut pian vuoden päivät. Menestymisen ja tiukkojen aikataulujen ympärille kietoutunut kiinteistövälittäjän työ on enää kaukainen muisto. Vanhan koulun ostaminen ja kunnostaminen Majatalo Villa Venlaksi on tuottanut tulosta, sillä asiakkaita ja työsarkaa riittää. Asiakaspalvelun lisäksi työtä teettää itse talo, jonka sähköt räpsyvät, paukkupakkasilla putket jäätyvät eikä vettäkään tule. Joskus hiiri eksyy nurkkiin juoksemaan, polttopuuvarastot hupenevat ja pönttöuunit huheltavat.

Yösähkön elämänmuutosteema on paitsi mielenkiintoinen, myös ajankohtainen. Downshiftaaminen ja elämänmuutosten tekeminen ovat mediassa edelleen näkyviä aiheita. Tuottamiseen tähtäävästä työstä pyristellään eroon, tilalle etsitään jotain aidompaa ja lempeämpää. Vaikka Venlan hektinen kaupunkielämä ja kiinteistövälittäjän työ ovat taakse jäänyttä elämää, ei uuden yrittäjän arkea voi leppoisaksi kuvailla. Huolehdittavana on bisnes, perhe, avopuoliso ja myös hyvä ystävä sekä naapurin Ilona kanoineen.

Vaivaton välipalakirja

Yösähköä on lukukokemuksena miellyttävä, sillä sen kerronta soljuu vaivattomasti eteenpäin. Lukujen välissä kerrontaa elävöittävät Venlan blogipostaukset sekä lukijoiden kirjoittamat kommentit. Luettua ei tarvitse jäädä erityisemmin pureksimaan ja lukijasta riippuen tämä voi tuntua heikkoudelta tai helpotukselta. Yösähkön kaltaisia väli- tai iltapalakirjoja kuitenkin ehdottomasti tarvitaan. Lukulampun valossa peiton alla on turvallista lukea Venlan elämästä, josta ei käänteitä puutu. On huoltajuuskiista ja inhottava ex-mies, oikutteleva teini, keskenmenosta toipuva ystävä, naapurin jännittävä suurperhe ja kiemurat oman avopuolison kanssa. Asioista kerrotaan kevyeen sävyyn, eivätkä sinänsä vakavat aiheet lukukokemuksena riipaise.

Yösähköä ei ole suhdekiemurakertomus, vaikka rakkaus ja ihastus kukkivat pitkin sivuja siellä täällä. Venlan naapuriystävä on löytänyt rinnalleen ihanalta vaikuttavan, joogahullun ex-finanssihain. Eedla-tyttärenkin vatsassa lepattavat ihastumisen perhoset teini-iän vimmalla. Venlan ja Jörnin yhteiselo on yhteen hitsautuneempaa kuin ensimmäisessä osassa, mutta suhteeseen alkaa ilmaantua kupruja. Kysymyksiä ja epäilyksiä herättää esimerkiksi se, miksi Jörnin postit eivät vieläkään tule majatalon osoitteeseen. Tai miksi vasta nyt selviää, ettei miehellä ole luottotietoja? Entä miksi Jörn vaikuttaa joskus niin poissaolevalta ja väsyneeltä?

Rastakutrinen, kitaraa näppäilevä hippimies on kuitenkin Venlan sydämen trubaduuri, joka kokkaa voikukkapastaa ja aiheuttaa Venlassa kutkuttavan sähköisiä väristyksiä pelkällä olemassaolollaan. Herää silti kysymys, kuinka paljon ihminen voi venyä ja antaa anteeksi kerta toisensa jälkeen. Riittääkö lopulta rakkauskaan korjaamaan aina kaikkea?

Loppu yllättää

Yösähköä on selvästi tähän aikaan sidottu. Venla bloggaa, vloggaa, WhatsAppailee ja tekee sisältöyhteistyötä yritysten kanssa. Ehkä nainen alkaa seuraavaksi tehdä podcasteja nykytrendin mukaisesti? Lukijan silmien eteen sanaillaan uskottava tarina, jossa bloggaajia haastatellaan lehtiin ja yksityisyydensuojaan liittyvät kysymykset puhututtavat. Ilahduttavana yksityiskohtana Vaara on kirjoittanut mukaan seksuaalisuuden moninaisuutta Venlan tyttären ihastuttua tyttöön. Sivujuoni on pieni, mutta varsin merkityksellinen teko Vaaralta.

Vaara tarjoilee mukavaa ja sujuvasanaista tarinankerrontaa, mutta ei sinänsä mitään erityistä. Yösähköä on turvallinen valinta nojatuolin nurkkaan, junamatkalle tai kahvikupposen seuraksi. Loppu pääsee kuitenkin yllättämään ja jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Yksi niistä on, onko kolmas osa kenties jo tekeillä. Jatkuuko Venlan tarina ja jos näin on, kenen kanssa?

Majatalo Villa Venla 2: Yösähköä
Amanda Vaara

Karisto
Sivuja: 242


LISÄÄ JUTTUJA:

Suuret Seikkailupelit - Juho Kurokoski Viimeiseen korttiin – Topi Sorsakoski