Totuus palaa – Jouni Mömmön maailma

Alkiolaisesta tajunnan alkemistiksi

23.03.2018
Teksti:

Aika lailla parikymmentä vuotta sitten kuopiolainen kirjeenvaihtokaverini ilmaisi halunsa antaa minulle lahjaksi Mana Manan Complete… Kaikki -levyn. En tuolloin aivan ymmärtänyt, kuinka tuon niminen bändi asettuu kentälle, jonka kulmakivet muodostuivat mustasta metallista ja mustavalkoisesta ajattelusta.

Kaverini oli kuitenkin päättäväinen. ”Kyllä sä siitä pidät, usko pois. Se on oikeasti synkempää kuin suurin osa mustasta metallista.”

Hän oli täysin oikeassa. Saattaa olla, että Jouni Mömmö ja Varg Vikernes lähestyivät elämää ja eksistenssiä varsin erilaisista kulmista, mutta kummankin musiikissa oli jotain täysin ainutlaatuista. Hypnoottista, toismaailmaista, traagista. Olin myyty hetkessä.

Siinä missä black metal -piirien kulttihahmot ovat sittemmin tulleet liiankin tutuiksi, Jouni Mömmö on säilynyt mystisenä kulttihahmona, jonka elämänkäänteet tunnetaan lähinnä kuulopuheiden ja arvailujen kautta. Näin ollen voi perustellusti sanoa, että H. S. Arkon Totuus palaa – Jouni Mömmön maailma vastaa todelliseen tarpeeseen, olkoonkin, että Mana Manan musiikki soi edelleenkin vain intohimoisten connoisseurien soittimissa.

Laajaan haastatteluaineistoon perustuva kirja piirtää keskeishahmostaan kuvan etsijänä ja haaveilijana, jonka elämän tärkein – jos ei jopa ainoa – kiintopiste oli musiikki. Sitä kohti hän suuntautui vielä siinäkin vaiheessa, kun tie vei jo hyvää vauhtia kohti manalaa. Complete… Kaikki -levyn lopusta löytyvät englanninkieliset kappaleet aiheuttavatkin Arkon kirjan luettuani aivan uudenlaisia väristyksiä.

Lopulta musiikista ei kuitenkaan ollut sen enempää pohjannaulaksi kuin myöskään pelastusköydeksi. Kun huumeet, okkulttiset houreet ja mielenterveyden ongelmat tulivat kuvaan mukaan, musiikki muuttui Mömmön elämässä suurimmaksi osaksi kangastukseksi kangastusten joukkoon. Kaikenlaista oli tekeillä ideatasolla, mutta kouriintuntuva toteutus katosi hulluuden aaltoihin. Mystisen etsijän suurimmasta intohimosta tuli hänen sairaskertomuksensa sivujuonne.

Osansa Mömmön alassuisessa kierteessä oli hänen esoteerisella isähahmolla ja gurulla, Reima Saarisella, josta Totuus palaa tarjoaa tarkennetun kuvan; olen aiemmin pitänyt Saarista turkulaisena paikalliserikoisuutena, suhteellisen harmittomana kaupunkipersoonana, mutta ilmeisesti hän oli siinä sivussa myös kyyninen ja väkivaltainen hyväksikäyttäjä. Ja kuten tyypillistä tällaisille jo lähtökohtaisesti vinoutuneille suhteille, opetuslapsi jaksoi aina katkeraan loppuun saakka löytää mestarin opetuksista jotain ”tosi pyhää” ja ”todellista kauneutta”.

Pahan isähahmon vauhdittama kierre tulee loppuunsa Noljakassa, Joensuun kenties ankeimmassa kaupunginosassa. Lääkeliuskojen seasta ei kuitenkaan löydy Aleister Crowleyn tai Kenneth Grantin teoksia, vaan William Barclayn Tavallisen ihmisen rukouksia, jonka Mömmö oli avannut rukouksen 12 kohdalta:

Siunaa niitä, joille tästä päivästä tulee surullinen päivä:
niitä, jotka alkavat päivänsä silmät kyynelissä ja suru ja
yksinäisyys sydämessään,
niitä, joiden täytyy tänään saattaa rakas ihminen viimeiseen lepoon”

Itsemurhayritys olisi voinut tälläkin kertaa jäädä yritykseksi, jos ei Mömmöä olisi jätetty keskussairaalan lepositeisiin ilman valvontaa. Lopullista totuutta ei kuitenkaan tiedä kuin henkilö, joka ei ole sitä enää kertomassa. Jouni Mömmö jätti murheenlaakson taakseen aamuviideltä 26. lokakuuta 1991.

H. S. Arkko on tehnyt hienoa työtä tulkitessaan laajasta haastatteluaineistosta esiin yhtenäisen tarinan, joka ilmaisultaan lähestyy kaunokirjallisuutta. Tämä lienee aika lailla paras lähestymistapa, kun kohteena on niinkin enigmaattinen hahmo kuin Jouni Mömmö. Vaikuttava teos.

Totuus palaa - Jouni Mömmön maailma
H. S. Arkko

Like
Sivuja: 282


LISÄÄ JUTTUJA:

Paris-Oui Spintires: Mudrunner k-x-p-iii-part-2-cd