The Nun

Luostarissa tapahtuu kauheita

The Nun on The Conjuring (2013) elokuvasarjan universumiin perustuva spin-off-elokuva, joka kertoo yhden antagonistin syntytarinan — tai ainakin pyrkii siihen.

On vuosi 1950 – ja eräässä romanialaisessa nunnaluostarissa nimeltä Carta Monastery on tapahtunut kauheita, nunna on kuollut ja luostari on saanut kirotun maineen. Selvittämään kauhuja astuvat pappi Burke (Demian Bichir), nuori nunna Sisar Irene (American Horror Story -sarjastakin tuttu Taissa Farmiga) ja hieman sekopäinen farmari Frenchie (Jonas Bloquet).

Elokuva on kuvapinnaltaan ja tehosteiltaan erittäin kaunis ja ne ovatkin sen kantava elementti heti alusta saakka. Sinisen ja keltaisen filttereiden läpi elokuva saa rakennettua värikkäänä kylmät ja lämpimät hetkensä. Maisemat ovat vaikuttavia ja luonnonläheisyys 1950-luvun Romaniassa kulkee elokuvan alusta loppuun. Elokuvan kauneinta antia kuvapintansa lisäksi ovat esimerkiksi kohtaukset, jotka leikittelevät esimerkiksi klaustrofobian aineksilla ja pimeillä käytävillä.

Näyttelijät onnistuvat välittämään vakuuttavat roolit hahmoinaan, mutta välillä esimerkiksi kummallisia one-liner-heittoja ranskakielen aksentilla narahteleva hahmo, Frenchie rikkoo kauhun immersiota elokuvassa aika perusteellisellakin tavalla. Kyse ei ole siitä, etteivätkö tällaiset one-liner-heitot olisi hauskoja esimerkiksi seikkailuelokuvassa, mutta kauhuelokuvassa niillä on pohjimmiltaan latistava vaikutus. Frenchien hahmosta heräsi allekirjoittaneella kummallinen assosiaatio Indiana Jonesiin, joten voitte kuvitella, miten tällainen hahmo kauhurainaan istuu. Onneksi kuitenkin elokuvan muut protagonistit pidättäytyvät heittämästä latteuksia ja ovat sopivan hillittyjä hahmossaan.

Onnistunut, vai ei sittenkään?

Mielenkiintoista ja ikävää oli myös nähdä, että elokuvan nimeä kantava vastavaikuttaja jää taustaltaan varsin ohueksi. Sankareiden haastajan taustakirjoitus on kuitattu parilla lauseella yhden päähenkilön suusta. Lauseet avaavat lisää kysymyksiä ja jättävät toivomisen varaa syvemmälle taustatarinalle tai selitykselle – vastauksia katsoja ei koskaan saa. Juoni ei siis lopulta reflektoi itse opponentista yhtään mitään.

Elokuvassa näkyvät runsaana esimerkiksi The Exorcist (1973) filmatisoinnin vaikutteet, erilaisten possessioden eli riivauksien muodossa ja kristilliseen uskoonsa luottavat hahmot. Vastakohtana kristilliselle teemalle näyttäytyvät luonnollisesti paholaismaiset elementit, jotka myös jäävät erittäin pinnallisiksi ja lavasteelliseksi leikittelyksi. Antikristillisistä rakenneosista vastakohtana toimii esimerkiksi myös visuaalisesti kaunis The VVitch (2015) -filmatisointi, jossa kutkuteltiin katsojaa syvemmän merkityksen saavalla henkisellä satanismilla.

Tarina on kirjoitukseltaan peruskauraa ja se ei aiheuta syviä huokauksia, mutta ei myöskään ilonkiljahduksia. Luottaminen jumpscareihin eli äkkisäikäytyksiin on myös suurta. Äkkisäikäytyksistä nauttivalle on kyseinen elokuva makeinta hunajaa, mutta kauhuelokuvaa ei niiden avulla pelkästään luoda, vaan mikstuuraan vaaditaan myös muitakin sopivia ainesosia.

The Nun

Genret: Kauhu / Mainstream
Julkaisuvuosi: 2018


LISÄÄ JUTTUJA:

Lasinen miekka