Suomen huonoimmin palkatut miehet

Absurdia naurua näyttämöllä

11.10.2018
Teksti:
Kuvat:
Pekka Hartikainen ja Aleksi Lappalainen

Mitä tapahtuu, kun Suomen huonoimmin palkatut miehet pistetään valitsemaan Suomen parhaimmat novellit? No, siinä voi tapahtua melkein mitä vaan! Oulun ylioppilasteatterin absurdin näytelmän ensi-ilta oli perjantaina 5. lokakuuta.

Oulun ylioppilasteatteri tunnetaan rohkeista tuotannoista. Teatterin ystäviä on järkytetty muiden muassa okkultistisilla bakkanaaleilla, henkisellä alastomuudella sekä burleskitulkinnalla kansalliseepoksesta.

Tänä syksynä on luvassa jotakin ihan muuta. Matti Sipola käsikirjoitti ja ohjasi absurdin dialogin. Sipola esittää Aleksi Lappalaisen kanssa yhden päivän näytelmän: Suomen huonoimmin palkatut miehet valitsevat Suomen parhaimmat novellit 2017.

Näytelmän esitteessä ei juuri paljasteta mistä on kysymys. Sen sijaan saamme nähdä etukäteen prologina hämmentävän lyhytelokuvan Palkattomat pojat. Poikien absurdi trippi valmistaa katsojaa kirjalliseen sanatulvaan ja kieroon ajatusten juoksuun. Kekseliäästi toteutettu elokuva on hyvin hauska, ja se kannattaa käydä katsomassa ylioppilasteatterin sivustolta.

Tunnelma intiimillä Valvenäyttämöllä on odottava ja vähän jännittynyt ennen esitystä. Matti Sipola on toteuttanut dialogin. Nyt hän vielä uskaltaa näytellä kirjoittamaansa tekstiä. Aleksi Lappalainen on toinen dialogin hahmoista. Hän on luonut myös äänet, musiikin sekä videot.

Kahden miehen on otettava yleisö otteeseensa seuraavien 45 minuutin ajaksi omalla materiaalillaan. Vaikka arviossa on pyrittävä edes jonkinlaiseen objektiivisuuteen, väkisinkin toivon, että rohkea näytelmä kantaa ja toimii.

Tunnelma vapautuu heti alkuun, kun näyttämöllä esitetään mainos. Hölmö elävänä esitetty kaupallinen tiedote ennen varsinaista esitystä, on omanlaisensa oivallus.

Hauska dialogi ja pettämätön ajoitus kantavat huonosti palkattuja miehiä

Kun miehet astelevat lavalle, käy heti selväksi, että vaikka palkattomat pojat ovat varttuneet miehiksi ja saavat jo palkkaa, aikuisiksi ei onneksi ole kasvettu. Sipolan vinksahtanut dialogi on tallella. Sanatulva virtaa vauhdilla ja vapautuneesti.

Herrat ovat lavalla kuin kotonaan. Lyhytelokuvan nähtyäni pelkäsin että nopeasta sanojen tulituksesta ei saa selvää. Ajattelin, että näytteleminen on tarkoituksellisen pökkelöä. Pelko oli turha, sillä Sipola ja Lappalainen näyttelevät rennosti. Vaikuttaa, että heillä on hauskaa lavalla. Ilo tarttuu yleisöön ja tunnelma on riemukas.

Lavastus on yksinkertainen ja pelkistetty. Näyttämöllä on vain kaksi nojatuolia, televisio ja pientä tarpeistoa. Äänillä ja kuvilla on lavastusta suurempi merkitys ja niiden avulla on toteutettu hauskoja gageja. Toimiakseen nopeat vitsit vaativat tarkan ajoituksen. Huonosti palkatut miehet avustajineen ovat riittävän tarkkoja, ja meno on sujuvaa.

Esimerkkinä oivaltavan kekseliäästi toteutetusta kohtauksesta on tilanne, jossa toinen ystävyksistä menee rannalle kalastamaan. Enempää paljastamatta, pienenpieneltä Valvenäyttämöltä löytyy hyvä kalapaikka.

Huonosti palkatut miehet pätkivät surutta punaista lankaa

Mistä sitten Suomen huonoimmin palkatut miehet valitsevat Suomen parhaimmat novellit 2017 -näytelmässä on kyse? Informatiivinen otsikko kertoo jo eri kohtauksia väljästi yhdistävän teeman: Miesten on valittava Suomen parhaimmat tai paras novelli.

Ajatus kuitenkin karkaa, sillä kalassa on käytävä ja toinen ystävä kertoo unestaan. Unen kertominen on usein rasittavaa kuultavaa – vai onko se miehelle sittenkään uni? Väliin lauletaan riemukas laulu ja tietenkin keskustellaan. Dialogissa on aina kyse vuoropuheesta.

Kuvassa Matti Sipola (takana) ja Aleksi Lappalainen

Dialogin nimettömät osapuolet ovat erilaisia luonteita ja ystävykset täydentävät toisiaan. Mieleen tulee ajatus, olisiko dialogin voinut pelkistää monologiksi. Ei ehkä, sillä herrojen kemiat kohtaavat näyttämöllä ja yksinkertaistukset, kuten järki vastaan tunne, eivät tässä  päde.

Ystävyyttä ja ihmisluoteen heikkouksia käsitellään lempeällä otteella. Lyhytelokuvassa pohditaan, onko tilanteessa ensimmäinen kivi heitetty vai siemenet kylvetty. Sipolan dialogin vahvuus ovat tällaiset oivaltavan häiriintyneet rinnastukset, jotka toimivat näytelmän kontekstissa.

Tämän syvemmälle ei pohdintojen ja tulkintojen suolle kannata mennä, sillä absurdin näytelmän kanssa suo voi upottaa yllättävissä paikoissa.

Rohkea tuotanto riemastuttaa ja näytelmä jättää hymyn huulille

Näytelmän anti  ei ole katkeamaton punainen lanka, jota on seurattava alusta loppuun. Huonosti palkatut miehet katkovat langan tasaisin välein. Esitys ei ole vaikea, ja labyrinttiä ei tarvitse selvittää, mutta kohtaukset jäävät osin irrallisiksi.

Pitääkö absurdissa näytelmässä sitten olla tarina ja sidokset kohtausten välillä? Tätä kyllä jäin vähän kaipaamaan.

Tarinan loppupuolella on hieman liikaa suvantokohtia, jotka näyttäytyvät vain odotteluna. Intensiteetti ei jaksa ihan maaliin saakka, siitä huolimatta, että lopussa on esityksen fyysisimmät kohtaukset.

Huonosti palkattujen miehien vahvuus on paikoin upeassa dialogissa sekä tarkassa huumorissa. Tekijät ja yleisö selkeästi nauttivat esityksestä. Omintakeinen ja hyvällä tavalla kotikutoinen esitys on riemastuttava kokemus!

Oulun Ylioppilasteatteri esittää: Suomen huonoimmin palkatut miehet valitsevat Suomen parhaimmat novellit 2017.

Käsikirjoitus ja ohjaus – Matti Sipola
Lavalla – Aleksi Lappalainen ja Matti Sipola
Tuottaja – Valtteri Pikkarainen
Tuotanto/OYT – Ari-Matti Lappalainen
Johtiskummi – Halla Lainepää
Puvustus, lavastus ja tarpeisto – Minna Taipale
Musiikki ja äänisuunnittelu – Aleksi Lappalainen
Ääniajo – Pekka Hartikainen ja Jake Ronimus

Valosuunnittelu ja -ajo – Jake Ronimus
Kuvat – Aleksi Lappalainen, Ari-Matti Lappalainen ja Matti Sipola
Juliste, käsiohjelma ja videot – Aleksi Lappalainen
Mainos lavalla – Valtteri Pikkarainen ja Kasim Cevirel

Esitykset: pe 12.10., la 13.10., pe 19.10., la 20.10., pe 2.11., la 3.11., pe 9.11., pe 16.11., la 17.11. Valvenäyttämöllä kello 19.

 

 




LISÄÄ JUTTUJA:

Rajaportin sauna, Rajaporttii Sisaret 1918 sarjakuva antologia