Nykytaiteen museo Kiasma sai suurlahjoituksen

Taidemesenaatin elämäntyöstä pääsee pian nauttimaan koko kansa

02.03.2018
Teksti:
Kuvat:
Pirje Mykkänen

Nykytaiteen museo Kiasma sai lahjoituksena taidemesenaatti Seppo Fräntin taidekokoelman. Fränti on kartuttanut kokoelmaansa koko elinikänsä, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana kokoelma on kasvanut merkittävästi. Mesenaatti Fränti on kerännyt suomalaisten, ja varsinkin uransa alkutaipaleella olevien taiteilijoiden töitä. Hänet valittiin Vuoden nykytaiteen ystäväksi vuonna 2017.

Kiasmalle lahjoitettavia tauluja on noin 700–800 kappaletta, joiden museonjohtaja Leevi Haapala arvioi tulevan näytteille vuonna 2020. Ennen näyttelyä on Fräntillä ja Kiasmalla vielä suuri urakka taulujen dokumentoinnissa. Kokoelmasta tulee osa Kansallisgalleriaa, jonka muodostavat Kiasman lisäksi Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseot. Kiasma saa joitain lahjoituksia vuodessa, mutta näin massiivisia erittäin harvoin, toteaa intendentti Kati Kivinen.

1. maaliskuuta järjestetyssä tilaisuudessa Haapalan kiitossanojen jälkeen silminnähden onnellinen Fränti piti ikimuistoisen ja sydämellisen puheen. Fränti kertoi läheisistä suhteistaan taiteilijoihin, ja siitä, miten tärkeää hänen on tuntea taiteilija, keneltä teoksen ostaa. Lisäksi suuret kiitokset hän osoitti Kiasmalle, joka ymmärsi kokoelman arvon. Fränti suhtautuu tauluihin kuin omiin lapsiinsa, ja lasten on nyt aika lähteä maailmalle. Omille lapsille halutaan tietenkin tarjota vain parasta.

– Minulla on näin monta ottolasta, ja niille paras koti jatkossa on Kiasma.

Seppo Fränti pitää puhetta taidekokoelman luovutuksen julkistamistilaisuudessa. Kuva: Ilkka Auvinen

Seppo Fränti pitää puhetta taidekokoelman luovutuksen julkistamistilaisuudessa. Kuva: Ilkka Auvinen

Puheessaan Fränti kertoi tarinan, missä hän ja Kiasma olivat kilpailleet erään taiteilijan taulusta. Kiasma oli vedonnut sillä, että taulu olisi museossa kaikkien katsottavana. Fränti oli kommentoinut taulun tulevan myös hänen omistuksessaan yleisön ihasteltavaksi, vaikkei hänellä ei vielä silloin ollut aavistusta kokoelmansa luovuttamisesta. No, kumpi kisan voitti? Ehkä voi sanoa, että molemmat voittivat, vaikka Fränti taulun taiteilijalta kotiinsa vei.

Keräilyinnostus Fräntillä alkoi jo pikkupoikana, kun hän keräsi käpyjä, linnunmunia ja kaikkea, mistä lapsi voi saada taskurahaa. Iän karttuessa alkoi taulujen kerääminen, ja osakkeilla vaurastunut Fränti pystyi omistautumaan keräilylle vielä enemmän. Hänen kotinsa onkin näyttänyt keräilykodilta, sillä siellä tuskin mahtuu kävelemään, koska tauluja on lattiasta kattoon. Hän on keräilyharrastuksellaan ollut suuri taiteen ja taiteilijoiden tukija, jonka suurta merkitystä taiteen kentällä ei voi kiistää.

kuva: Kansallisgalleria | Finnish National Gallery / Pirje Mykkänen / Taidekeräilijän koti

kuva: Kansallisgalleria | Finnish National Gallery / Pirje Mykkänen / Taidekeräilijän koti

Fränti on pitänyt vuonna 2016 Lapinlahden galleriassa Haava-näyttelyn, missä tosin oli vain noin 20 % kokoelmastaan. Parin vuoden odotuksen jälkeen kansa pääsee siis näkemään koko taidekokoelman, joka on ainutlaatuista, vahvaa taidetta. Lapinlahden galleriassa opastuksia pitäessään, Fränti kertoi taulujen vaikuttaneen vieraisiin niin suuresti, että monet itkivät. Hän leikkisästi esittikin toiveen, jotta yleisölle avattaisiin Kiasmaan itkuhuone.

– Rakastan vahvoja töitä, kärsimystä.

Vaikka rakkaat taulut nyt liittyvät Kiasman noin kahdeksantuhannen taulun kokoelmaan, Fränti salaperäisesti vihjaa keräilyn mahdollisesti vielä jatkuvan. Toivottavasti keräilyinto jatkuu, koska muuten suomalaisten nousevien taiteilijoiden taulukauppa notkahtaa. Kenties Kiasma saa uuden lahjoituksen kymmenen vuoden päästä?

 

Kiasman kotisivu

Kansallisgallerian kotisivu




LISÄÄ JUTTUJA:

Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja Spellspire Vaimo ja lapset