Qstock 2021 – Sateinen perjantai

Iloa, liikutusta ja Nightwish-spektaakkeli

04.08.2021

Oulun Qstockissa on aina paistanut aurinko ja kaikki muutkin tähdet ja planeetatkin ovat olleet kohdallaan. Viime vuonna festarit kuitenkin peruttiin pandemian vuoksi, ja nyt festivaalikansa jännitti, miten käy.

Heinäkuun viimeisellä viikolla virusperkele nosti taas päätään, ja kesän tartuntaennätyksiä rikottiin päivä toisensa jälkeen. Lisäksi viikonlopuksi luvattiin vain sadetta. Ihmiset möivät lippujaan viime hetkellä, ja halvimmillaan kahden päivän lipun sai 40 eurolla.

Pohjoisen suurin festari saatiin kuitenkin järjestää. Jo kahdeksatta kertaa loppuunmyyty tapahtuma keräsi noin 40 000 kokijaa kahden päivän aikana 30.–31. heinäkuuta.

Tom ja Kimi olivat tyylikkäimpiä Qstock-juhlijoita.

Turhaan huolehtiminen aiheuttaa vain näppylöitä tai pahempia tauteja, joten lähdemme kuvaajan kanssa ilolla matkaan. Taivas aukenee samalla hetkellä, kun saavumme alueelle, ja pian vettä sataa kaatamalla. Ehkäpä sade huuhtelee koronapisarat pois.

Sateen yltyessä mieleen nousee muistikuvia apaattisista teineistä istumassa kuralammikossa yltä päältä ravassa, kasvot mustilla rannuilla valuneista meikeistä. Nyt vastaan kuitenkin lappaa iloista väkeä värikkäissä tai värittömissä sadeasuissaan.

Ajat ovat muuttuneet teiniaikojen rymyjuhlista. Festivaalit ovat nostaneet selkeästi profiiliaan. Mehukattikanisterit epämääräisine sisältöineen ovat vaihtuneet anniskelualueen liki kympin IPA-tölkkeihin, ja VIP-liput myydään ensimmäisenä loppuun.

Matkalla kohti Kaleva-lavaa ja Erinin keikkaa tapaan tuttuja ja puoliystäviä, jotka olivat teinejä yli 15 vuotta sitten. Juhlat ovat muutenkin aikuistuneet. Nightwish ja Ismo Alanko ovat perjantain odotetuimpia esiintyjä – ainakin tämän otannan perusteella.

Useat rock-festareiksi itseään kutsuvat tapahtumat ovat muuttuneet tanssi- räppi- ja hiphop-bileiksi, mutta Qstockissa vielä tukka hieluu ja lavalla on oikeitakin soittimia.

Pirteän Erinin jälkeen etsin metallikaupungista synkkyyttä

Festarit kannattaa suunnitella tarkkaan – täytyy ladata sovelluksia ja opiskella aluekarttaa, että ehtii varmasti nähdä kaikki esiintyjät. Pitkällisen pohdinnan, mind mappien ja vuokaavioiden jälkeen päätämme mennä sinne, minne hyvä tuuli kuljettaa. Jos ei sinne päästä, menemme toisaalle.

Erin hurmaa kukkamekoissaan kaatosateessa. Yleisö on riemuissaan ja laulaa mukana tuttuja tarttuvia hittejä. Juhlakansa ei sateesta välitä – tapahtumia on kauan odotettu, ja aurinko on jo koko kesän ehtinyt helliä.

Ihastuttava Erin on parasta juuri tähän hetkeen.

Supersuosittu William hurmaisi heti perään Rytmirannassa nuoria. Kummallinen intonaatio ja käsittämätön kieli on soljuessaan kiehtovaa, mutta mustunut sielu kaipaa jo tanakampaa tykitystä.

Tykitystä tarjoaa Lost Society. Trash ja metalcore rymistys on energistä. Sirkusteltassa mustahuuletkin lämpenevät ja kastuneet sadetakit höyryävät. Bändi soittaa irtonaisesti ja on ahdistavan hyväntuulinen. Metallimiesten pitäisi runtata rystyset valkoisina ja kulmat kurtussa, mutta paskat. Keikka on kyllä intensiivinen ja kova, on pakko myöntää.

Iloinen Thrash-hippi Samy Elbanna ei mieti kuolemaa, vaikka rystysten alapuolella niin lukee.

Moon Shot on uusi tuttavuus, jossa on mukana herroja Children Of Boodomista, Lapkosta ja Disco Ensemblestä. Meno on ammattitaitoista ja reipasta räimettä. Sellaista koukkua ei biiseistä löydy, että ne tarttuisivat kertakuulemalla. Tämä homma vaatii vähän lisää kuuntelua täysin avautuakseen.

Moon Shot. Tästä huokuu tekemisen ilo.

Luonnon kutsuessa on liikuttava, mutta pysähdyn hetkeksi Oulu-lavan eteen ihmettelemään Uutta Rakkautta. Homma näyttää ja kuulostaa näin nuoreksi bändiksi valmiilta. Musiikki on tietenkin iloista ja syleilevää. Ihmiset tanssivat ja hymyilevät sadetakit kahisten.

Uusi Rakkaus välittää iloa ja hyvän olon tunteita. Kuva Pete Huttunen.

Tässä vaiheessa on pakko luovuttaa. Näistä juhlista ei löydy angstia ja synkkyyttä. Näin on suurin osa yleisöstä päättänyt. Otetaan sitten vain pusukuvia ja mietitään yksisarvisia.

Emma ja Hurmio.

Katrin ja Arton illassa oli ehdottomasti parasta Nightwish.

Ismo Alanko Yksin saapui paikalle Kolmannen naisen jouduttua perumaan keikkansa. Ajat ovat kovat ja lopulta viisi esiintyjää vaihtui toiseen. Tätä korvaajaa ei harmiteltu.

Huomasiko kukaan edes sadetta, kun maestro oli lavalla?

 

Musiikin koskettaessa tuki ja turva ovat lähellä.

Tunnelmat yleisössä vaihtelevat riemusta syvään liikutukseen. Karismaattinen maestro soittaa suurimpia hittejä lukuisista kokoonpanoistaan. Juuri tätä pitää festarisetin olla. Tunnistamattomat taiteelliset sovitukset eivät juhlissa toimi. Nyt kaikki ovat yhtä mieltä: Tämä oli hieno!

 

Sarjakuvahahmo Maailman paskimman nallen isä, taiteilija ja lavastemestari Jussi Hukkanen vaikuttaa positiiviseltä, mutta Nalle sanoo totuuden.

Rakennan sun sydämeesi taloa, mä rakastan sua, Laulaa Alanko Sielun veljien sanoja.

Kaikki hyvät tarinat ovat rakkaustarinoita. Tässä on niistä yksi, Ilkka Järvenpää ja Mia-Maria Kerovaara-Järvenpää. Ilkka kertoi juuri palanneensa studiosta Liverboxin toisen levyn nauhoituksista.

Sielunravinnolla jaksaa

Välillä olisi syötävä. Alueella on tarjolla ravintoa useista kulttuureista ja useaan ruokavalioon. Kaksi neitoa istuu Sirkusteltan reunalla kaatosateessa ja uittaa kelluvia lohkoperunoita apaattisena reunalta reunalle.

Sateessa juhliminen on jo syönyt ihmisten voimia. Jotain olisi silti syötävä, mietin vielä, mutta päälavalla valtavalla energialla esiintyvä Vesala vangitsee huomion. Kuulen myöhemmin, että monilla muillakin, kokeneillakin festarikävijöillä, oli jäänyt perjantaina ravinto nauttimatta.

Musiikista saa kuitenkin virtaa, ja ilta katsotaan loppuun ainoastaan mustikoiden ja suklaan, antamalla energialla. Syöminen vain lihottaa ja hidastaa alkoholin imeytymistä, mutta tätä ei voi kuitenkaan suositella.

Vesalan muroissa on sen sijaan ollut hyviä antioksidantteja. Näistä keikoista tulee aina hyvä fiilis. Paula Vesala loistaa sateessakin kuin pieni aurinko ja on lavalla täysin pitelemätön. Tärkeintä ovat tietenkin hyvät biisit, jotka tanssiva yleisö osaa sanasta sanaan ulkoa.

Ihana Vesala saa kaikki mukaan. Musiikissa ja sanoissa on voimaa.

Nightwishin show on suurin ja paras.

Huomaan, että kunnon angstia ja taipumatonta rautaa olisi sittenkin tarjolla, sillä Qstockin vakiovieras Radiopuhelimet aloittaisi Koomalavalla. Ne herrat eivät mieti yksisarvisia tai vaaleanpunaisia ajatuksia. On kuitenkin hetki levähdettävä ennen illan päättävää Nightwish-spektaakkelia.

Sade on lakannut, ja tunnelma on kihelmöivä. Kuvaaja saa tiedon, että ihan lavan eteen ei ole tällä kertaa asiaa. Tämä ei ole yllätys, sillä Nightwishin keikoilla jytisee ja puhalletaan tulta ja tulikiviä.

Keikka jyrähtää komeasti käyntiin lyhyellä introlla uusimman albumin Human :II: Naturen hittibiisistä Music. Noise nostaa kierroksia, ja Räväkkä metallisinfonia on käynnistynyt. Uudet biisit muodostavat keikan rungon ja vanhempia hittejä kuullaan useilta levyiltä.

Upea Floor Jansen ja Oulun kaupungintalo taustalla visuaaleissa

Meno on rankkaa, vaikka välillä hengähdetään ja tunnelmoidaan Élanin ja Sleeping Sunin tahtiin. Nightwish-kokemus on kokonaisvaltainen spektaakkeli, jossa valtavaa sinfonista metallioopperaa rytmittävät näyttävät visuaalit, tuli, savu ja räjähdykset.

Yleisö ei ainoastaan katso, vaan elää mukana jokaisessa hetkessä. Tunnelma on kirjaimellisesti tiivis, ja tulet lämmittävät kymmenien metrien päähän tappaen kaikki virukset.

Ennen keikan päättävää Ad Astraa, kuullaan The Gratest Show on Earth. On pakko haukkoa henkeä ja todeta, että näin on. Huikeaa!

 

Katso myös lauantain tunnelmat.




LISÄÄ JUTTUJA:

Brutuksesta Morbid Evils