Pelle Miljoona Oy sytytti langan

40-vuotisjuhlakiertueen neljäs Suomen-keikka soi Turussa

Yhtye lämmitteli jo lokakuussa keikkakuntoaan Espanjan auringon alla, suomalaisväritteisellä Fugefestilla. Kuusikymppiset rokkiseniorit ovat alkuperäiskokoonpanon hajoamisen jälkeen kiertäneet maailman ties kuinka moneen kertaan yhteensä ympäri ja osa miehistä ui aikansa myös rockelämän paheiden uima-altaan syvässä päässä.

Silti lavalle nousee sama viisikko, joka aloitti tarinan 40 vuotta sitten: Pelle Miljoona, Tumppi Varonen, Andy McCoy, Sami Yaffa ja Ari Taskinen.

Alkuperäinen Pelle Miljoona Oy nähtiin keikkailemassa jo seitsemän vuotta sitten, kun yhtye teki kuuden keikan minikiertueen. Keikkoja mainostettiin pilke silmäkulmassa Moottoritie on kuuma -albumin levynjulkaisukiertueeksi 30 vuotta myöhässä.

Koko bändin taustalaulut kertosäkeissä sähköistivät rockin täyteisen illan.

Aikoinaan se jäi tekemättä, koska kitaristi McCoy ja basisti Yaffa karkasivat Tukholmaan kasaamaan bändiä, josta piti tulla koko maailman tuntema. Kunnianhimo ja musiikki veivätkin uuden yhtyeen, Hanoi Rocksin unelmatehdas Los Angelesiin asti. Siellä bändin lupaava tulevaisuus kuitenkin murskautui punaisen Ford Panteran mukana.

Pelle Miljoona Oy oli kiertueella myös vuosien 2015–2016 taitteessa, mutta silloin alkuperäisestä kokoonpanosta uupui Yaffa. Edellä mainittuja 2010-luvun aktivoitumisia aikaisemmin Pelle Miljoona Oy oli toiminnassa viimeksi vuonna 1983.

Musiikin kanssa kasvaneet

Turun Logomon konserttisali täyttyy hieman ennen showtimea tasaisella ihmisvirralla, joka etsii omaa numeroitua penkkiään. Myös salin alakatsomon tila on kokonaan täynnä penkkejä lavalle asti. Tänään ei siis pogota, kuten neljän vuosikymmenen takaisina punk-aikoina. Yleisön keski-ikää arvioidessa se onkin ymmärrettävää, koska 40 vuotta sitten suuri osa paikalle saapuneista oli rippikouluiän ja täysi-ikäisyyden tienoilla.

Keikkatunnelmaan virittävä soittolista tarjoilee asiaankuuluvasti punkkia, new wavea, reggaeta ja rock’n’rollia. Pelkistetyllä lavalla ovat vain soittamiseen vaadittavat instrumentit, laitteet ja juomapullot. Ei ole edes taustalakanaa, joka paljastaisi illan esiintyjäksi Pelle Miljoona Oy:n. Suuri Bob Marley -seinälippu peittää kyllä Taskisen kosketinsoittimia.

Multi-instrumentalisti Tumppi Varonen näyttää kannuttamisen mallia, kun on Pellen vuoro laulaa.

Ehkä riisuttu rujous sopiikin Pelle Miljoona Oy:n musiikkiin ja esittäjiensä ajatusmaailmaan, jossa itse taide on tärkeintä ja muu ympärillä oheissälää.

Kokemuksen rennolla rintaäänellä

Olen Kaunis käynnistää ryminällä nostalgian täyteisen illan. Useiden vuosikymmenien kokemus rocklavoilta välittyy heti tavasta, jolla Pelle Miljoona Oy ottaa yleisön omakseen. Silti esiintymisestä välittyy hauskanpito ja nuorekkuuden kipinä, joka edustaa vastakohtaa leipiintymiselle toimenkuvaansa.

Illan välispiikit pidetään kappaleiden tapaan lyhyinä ja ytimekkäinä. Ne ovat lähinnä taustatarinoita biisien takaa ja keskinäistä irvailua. Jälkimmäisessä kunnostautuu varsinkin McCoy, joka hauskuuttaa yleisöä välikommenteillaan Miljoonan ja Varosen tarinointiin. Yaffa pysyy tuttuun tapaan taka-alalla, antaen nelikielisen työkalunsa hoitaa puhumisen.

Varonen: ”Jos ette vielä tienneet, niin tää on hologrammishow”. McCoy: ”V**tu seki vielä”.

Kaksikko Miljoona ja Varonen hoitavat keikan aikana velvollisuudet laulamisen ja rumpujen soiton välillä melko tarkkaan tasan.

Melodisemmissa Varosen tulkitsemissa kappaleissa erottuu hyvin miehen osaaminen vokalistina, joka on ehkä miehen uraan lyödyn punkleiman takia aliarvostettu talentti suomirockin piirissä. Varosen laulama Lanka Palaa oli hieman yllättäen illan sykäyttävimpiä hetkiä, joka alleviivasi live-energian merkitystä yhtyeen kappaleiden sydämen esiin kaivamisessa.

Taskisen koskettimilla oli suuri rooli kappaleiden soundimaailman rikastamisessa ja lentoon saamisessa. Ne edustivat jokaisessa illan kappaleessa. Myös niissä, joiden albumiversiossa koskettimia ei ole.

Klassikoiden lisäksi kuultiin uunituoretta materiaalia Anna soihtusi palaa -ep:ltä. Uusista kappaleista varsinkin Hei Hei Hei jäi tarttuvalla kertosäkeellään mieleen, sulautuen hämmentävän saumattomasti vanhojen kappaleiden soundimaailmaan.

Pelkästä nostalgiasta ei ole siis kyse. Pelle Miljoona Oy haluaa näyttää osakeyhtiön tuottavan edelleen tuoretta tulosta.

Illan kruununa ja varsinaisen setin lopettavana kappaleena toimi itseoikeutetusti Moottoritie on kuuma. Taiteen lajien mukaisesti illan päätti lavalta poistumisen jälkeen parin kappaleen pituinen encore.

Sami Yaffa lavan oikealla puolella ja Andy McCoy vasemmalla – eikä ihan ensimmäistä kertaa.

Pelle Miljoona Oy:n 40-vuotisjuhlakiertueen Turun pysähdykseltä yleisö sai varmasti katetta lippurahoille ja odotuksille. Ikinuorten rockjyrien setti ei tarjonnut suuren maailman show`ta, mutta sellaista se ei luvannutkaan. Vaan rehellistä rockia.

Aivan kaikkia kohtia kappaleiden vokaaliosuuksista Varosen ja Miljoonan ääni ei kantanut. Myös pari kommunikaatiovirhettä McCoyn ja rytmiryhmän välillä aiheutti hakemista setin aikana.

Mutta mitä punk olisi kliinisen täydellisenä suorituksena? Punkia? Ei todellakaan.

Korteista ei pysty ennustamaan, tuleeko juhlakiertueen jälkeen enää mahdollisuutta nähdä Pelle Miljoona Oy:n viittä suomalaisen rockhistorian suurmiestä samalla lavalla.

Elävät legendat eivät suostu vielä muumioitumaan, vaan kapinahenki elää ja potkii edelleen. Se kannattaa käydä itse näkemässä, ennen kuin on liian myöhäistä.




LISÄÄ JUTTUJA:

Michael Kunze - Jim Steinman Vampyyrien tanssi sivupolku, kolumni, nostalgia