Karina

Hyvän olon äänimaisemaa

06.03.2018
Teksti:
Kuvat:
Kuvat: Playground Music

Musisoinniltaan melodinen ja kaunis indiepoppariryhmä Karina haastaa vanhat konkarit ja kiilaa joukkoon. Yhtyeen säveltaide on erittäin raikkaan kuuloista ilakointia. Sitä voi kuulla vaikkapa 9. maaliskuuta julkaistavalla bändin debyyttialbumilla sekä tulevan kesän festareilla.

Päätin ottaa selvää, minkälaisia muusikkoja bändissä vaikuttaa sekä millaisia ajatuksia heillä on. Haastatteluun ottivat osaa laulaja-kitaristi Karin Mäkiranta sekä basisti Helmi Tikkanen. Kokoonpanoon kuuluu lisäksi rumpali Niko Koivuhovi.

Pyysin alkuun heittämään analyysia mikä kumma on Karina.

– Karina on meidän kolmen näköinen yhtye, jossa yhdistyy jäsenten omat mielen maisemat aika erikoisella tavalla. Lauletaan ja soitetaan meille tärkeistä tunteista ja asioista. Musiikki elää tunteiden mukana, välillä kutistuu aivan pieneksi ja välillä leviää suureksi fanfaariksi, aloittaa laulaja Mäkiranta.

Karina on saanut levytyssopimuksen Playground Musicin kanssa. Millaisia odotuksia tämä yhteistyö on teissä herättänyt?

– Hyviä odotuksia! Playground vaikuttaa meille juuri sopivalta levy-yhtiöltä ja se tuli aika yllättäenkin todella hyvään saumaan. Ulkopuolisten työntekijöiden mukaantulo helpottaa meitä suuresti, sillä omakustanne bändinä kohtaa aika paljon vaikeuksia käytännön asioissa, jotka aina vie energiaa musiikilta, Karin sanoo.

– Jep! Kaikenlaisia haaveita on, ja niihin uskaltaa ehkä uskoa nyt enemmän. Playgroundin kanssa yhteistyö on lähtenyt käyntiin tosi hienosti ja poikinut jo paljon uusia väyliä, josta meidän musiikkia voi löytää. Luottavaisin mielin tulevaa kohti, Helmi lisää.

karina

Debyyttialbumi julkaistaan 9. maaliskuuta. Musikanteilla on ehtinyt muodostua varsin ristiriitaiset mutta lämpimät fiilikset levyyn.

– Levy on ollut mun vihollinen, mutta myös paras asia mitä tähän asti oon saanut kokea. Siinä kiteytyy monta kasvutarinaa kymmenen biisin sisään. Aika paljon puhutaan itsesyytöksistä ja siitä kuinka meinaa välillä luovuttaa. Uskon että tätä levyä kuulevat löytävät näistä kappaleista lohtua niihin paikoin surullisiin oloihin. Levyn suurin teema on kuitenkin toivo. Aina pääsee eteenpäin ja se on joka kerta tosiaankin juhlan aihe, Mäkiranta summaa.

Tikkanen on samoilla linjoilla.

– Joo mä oon samaa mieltä. Levy on pyritty rakentamaan niin että se sois kokoajan biisien ja väliosien läpi, että siihen vois syventyä ja tarkastella juttuja sen läpi. Siinä on monta tunnelmaa ja aihetta, uskon että sieltä voi moni löytää jotain itelleen.

Biisi nimeltään Löyly julkaistiin singlenä levyltä jokin aika sitten. Edustaako Löyly levyn kokonaisuutta hyvin vai onko levy enemmän hajanainen kuin yhtenäinen kokonaisuus?

– Löyly on yksi osa levyn kokonaisuutta. Se on hyvin riisuttu ja pelkistetty kappale, ehkä kaikkein akustisin koko levyltä. Toista Löylyn kaltaista ei oo, mutta ajattelisin silti että kaikki levyn biisit sopivat toisiinsa aika hyvin. Eli levy on hajanainen kokonaisuus, vähän niin kuin elämä… Tai ainakin on ollut mun elämä tähän asti ehkä se sit myöhemmin on enemmän yhtenäinen kokonaisuus, Karin sanoo.

Helmin mielestä biisit ovat aika erilaisia keskenään.

– En sanois levyä kuitenkaan hajanaiseksi – Karinan klangi löytyy kyllä kaikista kappaleista. Mutta niin kuin Karin sano, niin Löylyä ei oo toista ja se on yks osa kokonaisuutta!

Hullu ja järjetön prosessi

Levyntekoprosessiin liittyy yleensä kaikenlaista, eikä myöskään Karina-orkesterin jäsenet ole päässeet välttämättä helpoimmalla tavalla. Levyä tehtiin pitkään osissa ja välillä soitettiin jopa saunassa.

– Levy on ollut meidän tavoitteenamme heti EP:n julkaisun jälkeen. Suunniteltiin sitä ja haaveiltiin siitä liki kaksi ja puoli vuotta. Kaikki biisit on nyt ihan erilaisia kun aluks ajateltiin! Meidän prosessiin kuului tosi monta kohtaa, ensin äänitettiin tosi paljon mun kotona ja ideoitiin aika maltillisesti. Sitten mentiin mökille puoleksitoista viikoksi äänittämään muka levy loppuun, mutta todellisuudessa keksittiin siellä vaan ihan tosi paljon uusia ideoita, jotka laittoi koko pakan uusiksi.

– Sen jälkeen vuoden ajan paikkailtiin ja muuteltiin ja äänitettiin vihdoin loppuun kaikki biisit. Oli todella hyvä tehdä levyä niin kauan, vaikka välillä kaikkeen levyyn liittyvään kyllästyi niin ettei jaksanut enää uskoa että se tulis valmiiksi. Valmiiks kuitenkin tuli. On ihan super kivaa päästää se nyt tonne ilmoille. Kuulijat antaa sille uuden elämän, Mäkiranta kertaa.

Ollaan aina meidän kuulijan puolella. –Helmi Tikkanen

– Ihan hullu ja järjettömän kokoiselta tuntuva prosessi ja samalla paras koulu, jonka on koskaan käynyt. Toi mökki etenki oli mulle sellanen matka ihmisyyteni rajoille. Oppi paljon itestään, toisista, musiikista ja siitä kuinka rikasta yhdessä tekeminen voi parhaillaan olla. Nähtiin vain toisiamme kymmenen päivän ajan ja tehtiin aamusta iltaan äänityksiä ja sovituksia. Iltasin ku oli mehut imetty meillä oli tapana mennä rentoutumaan mökin terassille pakkaseen istumaan bisset kädessä, ja hymyssä suin sanottiin ”aah, on the beach”. Mökkihöperöityminen tapahtu omalla kohallani varmaan jo kolmantena päivänä, ja muistan ku piti keksiä joku yks biisi vielä tähän levylle. Sit menin kylmään saunaan kitaran kanssa ja väänsin siellä jotain ja ajattelin lopputuloksesta että tää on yks vitsi. Soitin sen Nikolle ja Karinille, ja siitä tulikin levyn kolmas raita Toisin Tein, Tikkanen sanoo.

Karinalla on selkeästi oma juttu, mutta silti bändiä on verrattu muun muassa PMMP:hen. Karinia asia ei haittaa.

– Mulle PMMP on ollut tosi iso bändi aina, joten toi on vaan imartelevaa kuulla, että meidän meiningistä saa samanlaista fiilistä. Kaikki bändit aina kuulostaa joltain, eikä se oo mitenkään ihme, itse oon ainakin kuunnellut tosi paljon musiikkia ja se aina vaikuttaa siihen miten alkaa tuoda esiin omia kappaleita. Kuuntelin ala-asteella myös paljon Sum41-bändiä, josta mun tuttu nyt sanoi että joistain niiden melodioista tulee mieleen Karinan biisit. Se oli yllättävä!

Suru muuttuu kauneudeksi

Karinan musiikkia on kuvailtu muun muassa folkahtavaksi indie-popiksi. Siitä löytyy kuitenkin vielä enemmän erilaisia elementtejä ja tuulahduksia.

– Meidän musiikissa ensimmäiseks tulee varmaan esiin että se on kitara- ja laulumusiikkia, jota ympäröi pehmeät ja suureleiset äänimaisemat. Kuulija halutaan viedä kauas arjesta sillä äänimaisemalla. Tekstit on kontrastina sille, todella arkisia. Kannattaa tutustuu, jos haluu päästä taianomaisiin maisemiin, joissa purkaa arjen pakahduttavia tunteita, Karin luonnehtii.

– Jos kuuntelen tätä musaa niinsanotusti ulkopuolisen korvin, ihailen esimerkiksi Karinia sanottajana siinä, että hän tuo rehellisesti ja raa’asti asioita esiin kuitenkaan

Bändin nimetön debyyttilevy ilmestyy 9. maaliskuuta.

Bändin nimetön debyyttilevy ilmestyy 9. maaliskuuta.

lyömättä naamalle. Mulla ne biisit menee ihon alle välittömästi ja sen takia tykkään kuunnella niitä, tuntuu että ne on mun puolella siellä missä tuntuu yksinäiseltä. Meillä on myös sävellyspuolella tapana pyöritellä kaiken maailman ideoita ja jalostaa niitä ihan loputtomuuteen saakka josta syntyy mielenkiintoisia yhdistelmiä. Jos näistä heräs mielenkiinto niin kyllä mä sanoisin että Karina on tsekkaamisen arvoinen, Helmi lisää.

Mikä on Karina-biiseissä tärkeintä tai millaisia tuntemuksia tahtoisitte kappaleiden välittävän kuulijalleen?

– Halutaan että kappaleista syntyy kuulijalle hyvä olo. Meidän lyriikoita sanotaan aina vähän raaoiksi ja dramaattisiksi, mutta kyse on siitä että suru ja paha olokin muuttuu aina kauneudeksi ja halutaan tuoda lohtua sille, joka painii samojen asioiden kanssa kun mistä me ollaan painittu ja myöhemmin kirjoitettu. Karina-biiseissä on ehdottomasti tärkeintä se, että kaikki aina päättyy siihen, että on toivoa. Toivottavasti tää levy välittää sen tunteen ihmisille, Karin kertoo.

– Tahtoisin välittää vaihtoehdon kuulijalle siihen missä ikinä hän onkaan. Sellasta vastaavaa voimaa joka tulee musiikista en oo kokenu muualta, ja sitä samaa haluan iteki välittää eteenpäin. Sanotaan et musiikki luo yhteisöllisyyttä, sitä se just on – ollaan aina meidän kuulijan puolella, Helmi sanoo.

Musikantit kertovat, etteivät yhtyeen biisit valmistu minkään yleisen kaavan mukaan kaikki samalla tavalla.

– Alkuvaiheissa mä toin aina kaikki biisit ja sovitettiin niitä keikkoja varten, mutta kun ollaan tehty tätä levyä niin kaikki on alkanut vaikuttaa siihen, millaisiksi biisit muuttuu. Lyriikoita pohdiskellaan yhdessä jos on tarve, äänityksiä kommentoidaan yhdessä ja sovitukset aina mietitään yhdessä. Meillä on jo muodostunut tietynlainen ”Karina-tyyli”, että kaikki materiaali jota mä vaikka kirjoitan ei todellakaan päädy Karinalle, jos ei tunnu että se ois tän bändin maailmaa. Se on musta kivaa että vaalitaan tätä meidän tyyliä, kaikki tietää jotenkin mystisesti että mikä kuuluu Karinaan ja mikä ei.

Välillä on pakko huutaa!

Karinin bändille kirjoittamat lyriikat ovat runomaisia tarinoita. Hänen suomen kieli taipuu tosiaan hyvin luontevan kauniisti ja tarttuvasti musiikkiin sopivaksi. Itse aiheet ovat hyvinkin arkisia.

– Kappaleet kumpuaa välillä vähän liiankin suoraan tosielämästä. Eli nää tarinat on sinänsä tosia, mutta kun yrittää kaikkea kokemaansa purkaa yhdeksi biisiksi niin mielikuvitukselle jää aika paljon valtaa siinä, että kuinka asioista kertoo. Oon itse kirjoittanut tosi paljon tekstiä aina ja mietin aina laulun kannalta laululyriikoissa, kuinka asiat ilmaisen. En kuitenkaan sanois että ääntäminen on harkittua, enemmänkin mulle luonteva tyyli. Mutta tekstit on kyllä harkittuja moneen otteeseen.

Karinan maailma on tällainen, missä rauhallisesti puhutaan asioista, jotka on todella olleet tosi isoja ja aggressioitakin herättäviä asioita. –Karin Mäkiranta

Karinan biisit ovat rauhallisia ja tunteikkaan nättejä. Ei ole särökitaroita, eikä aggressiota kuten nykymusiikissa usein.

– Koen että musiikki ja sen ilmaisu on aina ulkopuolinen itestä. Se voi olla paljon rauhallisempaa tai vihasempaa, oikeastaan mitä vaan mitä ei itse koe olevansa tai uskalla olla. Sen voi ite muokata ja siihen voi keksii mitä vaan mistä vaan. Siks se on niin hienoo! Me ollaan kaikki kolme todella erilaisia persoonia keskenämme ja kaikilla on sellanen oma paikka bändissä josta syntyy Karina-harmonia, Helmi kertoo.

– Karinan maailma on tällainen, missä rauhallisesti puhutaan asioista, jotka on todella olleet tosi isoja ja aggressioitakin herättäviä asioita. Sehän on aika iso ristiriita että vihaiseksi tekevistä asioista tehdään kauniita, herkkiä lauluja. Tulevalla levyllä tulee kyllä särökitaroita ja isoja tunteita enemmän kuin mitä kuulijat on ehkä kuulleet meidän tuotannosta. Tosimaailmassa ollaan kyllä aika erilaisia… Karina-treenit saattaa olla pelkkää suoraa huutoa ja mielipiteiden vaihtoa. Ja sitten soitetaan herkistellen Bambi. Musiikissa on hienoa että saa välillä uppoutua eri maailmaan ja ilmaista aivan erilaisilla keinoilla kokemansa asiat. Mut välillä täytyy saada kans soittaa punk-bändissä bassoa ja tuoda kaikki vihainen energia äänenvoimakkuudella esiin, Karin paljastaa.

Karina kuulostaa vain itseltää, eikä muuta haluakaan. Bändin musiikilla on paljon annettavaa varmasti hyvin monille kuulijoille ja se on jo huomattu laajalti.

– Me ei yritetä kuulostaa muulta kuin Karinalta, eikä olla tarpeeksi bisnestietoisia tai kiinnostuneita siitä että mihin suuntaan olisi järkevä lähteä, jotta tulee enemmän radiosoittoja. Me halutaan tuoda musiikkia Suomeen juuri tällaisella tavalla kuin mitä me nyt tehdään ja mitä me ollaan. Se on musta hyvä juttu mitä kannattaa aina antaa – rehellisesti sitä omaa, Karin sanoo.

– Tuntuu että nykypäivänä kaikkialla vallitsee ajatus, että ainut tapa olla ja tehdä on päästä huipulle ja nopeesti. Sit tehdään samankaltasia ratkasuja kun se, joka sinne huipulle on joskus päässyt, ja koitetaan tehdä samat temput uusiks. Mä en jotenki jaksa uskoo et se olis ainut tapa. Uskon et ihmiset haluu kuulla muutakin musaa kun sitä mitä tilastot sanoo. Ei kukaan voi tietää mistä tykkää jos ei anneta vaihtoehtoja ja varaa valita. Karina tuo yhden uuden vaihtoehdon lisää, Helmi kertoo.

Sanotaanko vaikka että jos on nähny Karinan keikan aikasemmin ja tykänny, ni tää on sit ihan next level. Ja niille ketkä ei oo ennen nähny, ni kehtaisin väittää et tää on silti next level! –Helmi Tikkanen

Unelmien täyttymys

Levynjulkaisukeikasta on lupailleet erityistä spektaakkelia. Neidit kertovat tapahtuman olevan erityinen etenkin bändille itselleen, mutta varmasti myös yleisölle.

– Levynjulkkarit tulee olemaan meille ihan jättimäiset juhlat, missä juhlitaan vihdoin tän äänitystaipaleen päättymistä. Tiedän että siellä tulee oleen ihan erityinen tunnelma. Lisäks ollaan tietenkin järjestetty asiat aika hyvin, kun siellä on ihan mielettömiä artisteja meidän kanssa, The Hearing ja Lau Nau. Myös tilasta ollaan tekemässä just sellainen kuin mitä tollaiseen iltaan kuuluu. Kuulija saa tulla sinne ja päästä hetkeks ihan kunnolla uuteen maailmaan. On se aikamoinen spektaakkeli, Karin lupaa.

Helmi on myös hyvin isoissa fiiliksissä.

– Vaunusali on niin siisti ja iso paikka, että ollaan suunniteltu sinne kaikenlaista. Lavaki ihan sikaiso! Mitäköhän uskaltais kertoo et kuulostais houkuttelevalta muttei paljastais liikaa… Sanotaanko vaikka että jos on nähny Karinan keikan aikasemmin ja tykänny, ni tää on sit ihan next level. Ja niille ketkä ei oo ennen nähny, ni kehtaisin väittää et tää on silti next level!

– Meidän keikka on aina jännä meille!

Karina Tavastia-klubilla. Kuva: Pietari Purovaara

Karina Tavastia-klubilla. Kuva: Pietari Purovaara

Aloittaa Karin Mäkiranta kertomaan, mitä tapahtuu yleensä yhtyeen keikkatilanteissa, ja jatkaa:

– Riippuu todella paljon yleisöstä, että millaiseksi ilta muodostuu, koska kappaleet ovat aika henkilökohtaisia ja muodostaa välillä tosi vahvan siteen yleisön ja bändin välille. Välillä taas keikka on enempi sellaista fiilistelyä että saadaan soittaa hyvää musaa ja välillä puhutaan mikkeihin meidän huonoja vitsejä. Luulen et levynjulkaisukiertueen kanssa keikat tulee olemaan enemmän sellaisia 50 minuutin toiseen aikaan, toiseen paikkaan hetkiä, eli vähemmän niitä vitsejä, koska tossa levyssä on erityinen tunnelma joka myös aiotaan toteuttaa meidän keikoilla.

Helmi on samoilla linjoilla vitsailun kanssa.

– Joo, vitsailua aiotaan vähentää! Olis upeeta jos näillä tulevilla keikoilla toi tunnelma eskaloituis siihen että oltais yhtä siellä, bändi ja yleisö. Tähän asti on aina jännittäny paljon esiintyä, kun ollaan haettu vielä paljon sitä et miten tää toimii livenä. Levy on kyl loksauttanu sen palasen paikalleen ja odotan jo innolla että päästään kattomaan, mitä kaikkea keikoilla onkaan mahollista tapahtua.

Karin kertoo bändin tulevaisuuden näyttävän valoisalta etenkin hyvien yhteistyötahojen ja keikkailun näkökulmasta. Enää ei tarvitse tehdä kaikkea itse.

– Ollaan käyty tosi pitkä tie tähän hetkeen. Me ollaan kasvettu bändinä ja alettu vast vähän aikaan sitten oikeesti tietää että millaista uraa me halutaan ja mihin halutaan päästä ja samaan aikaan on alkanut tulla eteen just sellaisia tyyppejä, jotka ymmärtää sen, kuten manageri Pietari Pyykönen ja levy-yhtiö Playground Music. Nyt kun kattoo taaksepäin niin on ollut hyvä, ettei olla hypätty just ekaan junaan mikä ois voinu olla joku huono diili meille ja rikkonut tän bändin.

– Tällä alalla on vaikee välillä pärjää yksin varsinkin kun ollaan tehty kaikki meidän äänitteet ite ja musavideot ihan talkoohommilla. Mut se on opettanut meidät luottaa toisiimme ja kans muihin ihmisiin jotka tässä projektissa on mukana. Meillä on ihan uskomattomia tyyppejä kyl lähipiirissä jotka osaa tehdä tosi hienoja juttuja, kuten Reetta Saarikoski. Lisäks kaikki on aina lähtenyt siitä, että tätä me halutaan tosissaan tehdä.  Se on tosi tärkee asia. Nyt tuntuu ihan luksukselta kun ei tarvii itse lähettää jotain yksityisviestejä Facebookissa kaverille että saataisko jostain joku levyjulkasukeikka tai tehdä hirveesti jotain hanttihommia että saatais painettuu meidän levyt.

Eli tulevaisuus tuo pian albumin, sen jälkeen keväällä keikkailua eri puolilla Suomea. Kesällä Karina esiintyy muutamilla isoillakin festareilla. Miltä kaikki tämä tuntuu ja mitä muuta vielä pitäisi tapahtua, että olisi oikein unelmien täyttymys?

– Olis niin hienoo päästä joskus vielä jollekin isolle lavalle, tai Eurooppaan kiertueelle. En tiiä haluuko kukaan siellä kuulla suomenkielistä musaa, mutta ilmeisesti kaikki on mahdollista, oli aika, kun tuntu mahdottomalta saada Helsingissä mihinkään keikkaa, ja nyt meillä on yhtäkkiä levytyssopimus ja esiinnytään esimerkiksi The Nationalin kanssa samana päivänä Sideways-festareilla. Monta unelmaa on toteutunut eikä tunnu siltä, että täytyy vielä saavuttaa joku tietty juttu ollakseen onnistunut tai onnellinen. Nyt eletään tätä ja sitä mitä tulee vastaan ja nautitaan ja ollaan loputtoman kiitollisia ja tehdään lisää niin kauan ku voidaan. Salainen likanen unelmani on että saisin basson soittamisella vuokrani maksettua. Mut eihän tätä rahan takii tehdä vaan rakkaudesta lajiin, Helmi nauraa.

– Unelmien täyttymys on kyllä ehdottomasti jo nyt! Me ollaan saatu kokea tällä bändillä ihan hulluja juttuja. Mut jos pitää sanoo yksi juttu, mikä ois viel hullua niin se ois kyl klassiseen rokkityyliin loppuunmyyty Tavastia keikka! Mut tääkin on jo ihan täyttymys mitä me nyt koetaan. Tuntuu tosi hyvältä, Karin päättää.

Levynjulkaisukiertue pysähtyy seuraavilla keikkapaikoilla:

Pe 9.3. – Korjaamo, Helsinki

Pe 16.3. – Olympia-kortteli, Tampere

La 17.3. – Dynamo, Turku

Ke 28.3. – Teatteri Vanha Juko, Lahti

To 29.3. – Lutakko, Jyväskylä

La 31.3. – Voimala 1889, Oulu

La 21.4. – Rytmikorjaamo, Seinäjoki

Katso tarkemmat tiedot Karina-yhtyeen Facebook-sivuilta.




LISÄÄ JUTTUJA:

Musta lipas Chilifest Finland