Helmikuun nousut

Talven valopilkut

Edellisten kuukausien tapaan kokosimme maittavan helmeilevät helmikuussa julkaistut biisinostomme kaikelle kansalle kuultavaksi. Olkaapas hyvät!

Maustetytöt – Tein kai lottorivini väärin

Internetin ulkopuolella pitkään piilotellut Maustetytöt on vihdoin täällä. Anna ja Kaisa Karjalaisen muodostaman sisarusduon ensimmäinen julkaisu Tein kai lottorivini väärin on vakuuttava, freesi ja aito pop-kappale. Kaisan lakoninen laulutyyli ja jumittavat kiipparimelodiat, rumpukonetausta sekä Annan kitarariffit ovat täydellinen maustecocktail, jossa voi maistaa 1980-luvun. Vähän niin kuin lämpöiset voileivät, yksinkertaista mutta hyvää.

Vertaus Leevi and the Leavingsiin on kunnioitettava, mutta ei yhtään kaukaa haettu. Kokonaista levyä odotellessa kannattaa ehdottomasti kiiruhtaa nauttimaan bändin livekeikasta.(KM)

Olli Herman- Mä haluun sut

Reckless Love -yhtyeen vokalistina tunnettu Olli Herman julkaisi 22. helmikuuta sooloartistin ominaisuudessa jo neljännen singlensä Mä haluun sut. Olli Herman aloitti soolouransa parisen vuotta sitten, ja muusiikin genreksi on valikoitunut raikas ja moderni, iskelmällinen pop. Ollin kappaleiden tematiikka käsittelee miehisiä tunteita parisuhteesta ja elämänjanosta. Tämän tematiikan jatkumona Mä haluun sut -biisi tuo ilmi Ollin ilon ja hämmennyksen tunteiden sekamelskan uudesta rakkaudesta. Kappaleen sanoitus on hyvin intiimi ja häpeilemättömän rehellinen rakkauden osoitus sille maailman tärkeimmälle ihmiselle. Sävellys on tarttuva, ja kappale kaikkineen sopii kevääseen ja sen luomiin hyviin fiiliksiin kuin nakutettu, onhan kevät rakkauden täyteistä aikaa koko luomakunnalle. (TK)

Pyhimys & Saimaa – Hermesetas

Suomen kovin ja ainut varteenotettavin jam band -yhtye ja yksi tämän maan lahjakkaimmista räppäreistä eivät petä. Pyhimyksen ja Saimaan jälki on taattua laatua. Salassa pidetty yhteistyö toimii kuin yllättävä kaupunkiloma keskellä kevättalvea. Kukkivan runsas äänimaailma ja pienet havainnot elämästä ovat kovaa valuuttaa tulevan levyn ensimmäisellä sinkulla. Biisin riffittely kuulostaa raikkaalta kuin kylmä kivennäisvesi saunan jälkeen, ja toteamus tehdyistä virheistä on totta kuin rukouksen lopettava aamen. Hermesetas antaa makeuden, mutta olemme kuitenkin aina sen oikean sokerin perässä. Siitä seitsemänvuotisesta matkasta tämäkin neliminuuttinen kertoo omalla kierolla tavallaan. (MC)

Mötley Crüe feat. Machine Gun Kelly – The Dirt (Est. 1981)

Kauan odotettu, saman nimiseen Mötley Crüen bändihistoriikkiin perustuva The Dirt -elokuva saa ensi-iltansa 22. maaliskuuta Netflix-suoratoistopalvelussa. Elokuvan soundtrackiin tehty uusi Mötley-biisi The Dirt (Est. 1981) julkaistiin helmikuun lopussa. Kappaleessa fiittaa rap-artisti Machine Gun Kelly, joka esittää tulevassa elokuvassa mötiköiden rumpalia Tommy Leetä

The Dirt (Est. 1981) on tyylillisesti selkeästi Mötley Crüen perinteitä kunnioittava kappale ja rokkaakin vallan mainiosti, mutta aika muovinen fiilis sen kuuntelusta kuitenkin jää. Biisin elementit ovat viimeisen päälle sliipattuja aina lauluosuuksia myöten, ja kaikki kulmat ja särmät on hiottu Hollywood-tyyliin tasaisiksi ja vaarattomiksi. Elokuvaa odotellessa suosittelenkin vanhoille Mötikkä-faneille mieluummin bändin kulta-ajan tuotannon kaivamista komeron perimmäisestä nurkasta takaisin levylautaselle. Mutta kyllä The Dirt (est. 1981) -sinkku kaikesta huolimatta onnistuu jollain omalla, kierolla tavallaan houkuttelemaan kuulijansa mukaan huikealle matkalle tuohon hiuslakan, spandexin ja glitterin kyllästämälle 1980-luvulle. (TK)

Tyrantti – Rikotaan äänivalli

Suomeksi Heavy metalia helvetillisellä äijäasenteella ja energialla esittävä Tyrantti lienee yksi tämän hetken halutuimpia genrensä bändejä. Hillittömästi keikkaillut kolmikko sai tovi sitten levytyssopimuksen Playground Music Finlandille ja nimeämätön pitkäsoittoalbumi tuli saataville vuoden alussa. Tyrantti luokittelee tyyliään myös sanoilla ”nahkahevi” ja ”kaljahevi”, ja juuripa sitä meininki onkin. Rikotaan äänivalli on debyyttialbumin loppupään ralli, joka osuu ja uppoaa vanhan heavyn ystävään kuin hiilihanko kuumaan kekoon. Kolmeen minuuttiin on saatu puristettua kaikki oleellinen mistä Tyrantissa ja koko hevimetallissa on kyse. Tyrantti ei ole vakavien miesten bändi, vaan homma vedetään läpi armottomalla vimmalla ja show-otteella kuin suinkin. Nyt vaan äkkiä keikalle tännekin!  (PK)

Samuli Putro – Hankala, vaativa, helppo ja kaunis

Samuli Putro jatkaa tällä biisillä samalla herkän kauniilla linjalla, jota hän jo seurannut useamman vuosikymmenen. Tässä kokonaisuudessa yhdistyy kaikki mitä parisuhde tai sen kaltainen on, kun aikaa ja unia on kulunut. ”Saat minut uskomaan, että on huominen, huomisen kokoinen” on rehellinen toteamus, jonka Putro osaa todeksi pukea. Yksinkertaiset taustat ja helppo rytmi yhdistettynä keski-ikäisen miehen pehmeään ääneen jäävät soimaan ajatuksiin, kuten koko viimeisin levykin Pienet rukoukset. Kahvilan kaiut kuuluvat, vaikka parrakas mies on jättänyt ne taakseen Kumpulan kapeille kaduille. (MC)

Teksti: Tanja Kyngäs, Marcus Caselius, Katariina Männikkö & Petri Klemetti




LISÄÄ JUTTUJA:

Sisaret 1918 sarjakuva antologia anime Brothers In Farms