Harmaasävyinen, savuinen ja sumuinen kaupunki. Hämyisten sivukujien roskapöntöissä palaa tuli. Sataa jatkuvasti ja auringon hellää lämpöä tuntuu olevan vain ihmisten muistoissa. Erityisesti erään tietyn miehen, joka kulkee tavallisten kuolevaisten seassa voittamattomana. Auki roikkuvien maihinnousukenkien askel on määrätietoinen, sielua näivettää pohjaton suru, kaipaus ja viha. Kyse on tietenkin Alex Proyasin elokuvasta The Crow (1994), joka juhlii […]