Dead Shape Figure – Cacoëthes

Helsinki-Göteborg 6-0

06.08.2018
Teksti:

Cacoëthes on helsinkiläisen konkariorkesteri Dead Shape Figuren kesäkuun alussa julkaistu neljäs kokopitkä albumi. ”Cacoëthes on yksinkertaisesti parasta Dead Shape Figurea koskaan! Aikaa se otti, mutta musan ja lyriikoiden takana on nyt todella helppo seistä”, yhtyeen vokalisti Galzi kommentoi. Tähän toteamukseen on helppo nyökytellä myöntävästi, sillä laadukas levy on kokonaisuutena taattua herkkua kaikille melodisen death metalin ystäville.

Dead Shape Figure on 15 vuotisen taipaleensa aikana käynyt läpi niin miehistön kuin levy-yhtiönkin vaihdokset, mutta kaikista kohtaamistaan haasteista huolimatta yhtyeen musiikillinen kehityskaari on kuitenkin pysynyt nousujohteisena. Esikoisalbumi The Grand Karoshi vuodelta 2008 oli jo erittäin lupaava, ja nyt neljännellä Cacoëthes-albumilla nuo lupaukset lunastetaan täydellisesti, jopa niin että mielestäni Dead Shape Figure sijoittuu täysin ansaitusti samaan sarjaan Dark Tranquilityn, Soilworkin ja muiden melodisen death metalin suuruuksien joukkoon.

Sitten itse levyn antiin. Sinfonisen ja elokuvallisen Intron jälkeen lävähtää käyntiin singleksikin lohkaistu The Last Of The Bearing Beats, joka on rakenteeltaan runsas ja hengästyttävä; siinä on aivan kaikkea kuten bändin rumpali Mohkis toteaa. Tämän jälkeen käynnistyvä Switchblade Storm onkin sitten perinteisempää ja rouheampaa melodeath -mättöä ilman orkestraatioita tai muita kikkailuja, ja tämä toimiikin erinomaisesti. Varsinkin laulaja Galzin muhevat murinat pääsevät tässä biisissä paremmin oikeuksiinsa. Bolt Of Chaos And Creation on kappaleena levyn keskitempoista mutta soundiltaan jylhää menoa edustava viisu, kun taas For Further Loss on taattu tukanpyörittäjä. Liberticidellä kuullaan puhdasta laulua mikä on virkistävää vaihtelua döödis-murinoiden välillä, ja kappale onkin toinen allekirjoittaneen suosikeista tältä levyltä.

Se paras viipale levyltä on kuitenkin allekirjoittaneen mielestä reipasta melodeath-poljentoa tarjoileva Strange Light Pulsating, jonka mainiolla musiikkivideolla muuten esiintyy Juha Veijonen ja jossa kitaraa rankaisee Aborted-yhtyeen Mendel Bij De Leij sekä bassosoolon leipova Jyri Helko For The Imperium –yhtyeestä. Levyn viimeiset raidat eli In No Esteem ja For The Sullen Souls taasen voisivat molemmat olla Soilworkin tuotantoa bändin huippuvuosilta.

Dead Shape Figure on mielestäni tehnyt tähänastisen uransa parhaan levyn, sillä Cacoëthes on melodista death metalia parhaimmillaan ja ammentaa aineksensa vahvasti göteborg-perinnöstä, mutta on siitä huolimatta omaleimainen. Biisimateriaali on monipuolista ja kikkaa sekä koukkua löytyy, mutta kappaleissa on silti tarttumapintaa ja mieleenpainuvuutta. Ainoa moitteeni on, että  albumi on kestoltaan varsin lyhyt, sillä levyllä on kaikkiaan yhdeksän raitaa joiden kesto on yhteensä vain 34 minuuttia. Mutta niinhän sitä sanotaan, että laatu korvaa aina määrän, ja Cacoëthes-albumi on laadukasta menoa alusta loppuun.

Cacoëthes
Dead Shape Figure

Inverse Records


LISÄÄ JUTTUJA:

Michael Kunze - Jim Steinman Vampyyrien tanssi Bloodride