Burleski-työpajan tunnelmia Riihimäeltä

Villiä ja vapauttavaa

19.12.2017
Teksti:
Kuvat:
Timo Suutarinen

Burleskilla on pitkät perinteet ja Suomeen se on rantautunut nykymuodossaan 2000-luvun alussa. Niille joille burleski ei ole tuttua, niin kerrottakoon  kyseen olevan teatterin, tanssin ja pukeutumisen yhteisestä juhlasta. Usein pääroolissa ovat naiset ja esityksessä on parodioiva, kantaaottava tai jokin muu tarina. Burleskitaiteilija Mindy Mad Magnolia järjestää burleskityöpajoja ympäri Suomea ja halusin käydä aistimassa osallistujien tunnelmia ja burleskin vaikutusta heihin. Mistä burleskityöpajassa on kysymys?

Riihimäellä järjestettyyn työpajaan osallistui 15 eri ikäistä naista, ja teemana oli joulu, mikä näkyi varsinkin esiintyjien vaatetuksessa. Mindy kertoo työpajan antavan naisille näin joulun alla omaa rauhoittumisaikaa, hetken ilman joulupaineita. Työpajassa voi katsoa itseään peiliin ja nauttia näkemästään.

– Pidän myös työpajoja, joihin miehetkin voivat osallistua. Tässä työpajassa painotettiin kuitenkin naisellisia asioita.

Työpajaan osallistui siis eri-ikäisiä naisia, ja Mindy kertoo vanhimpien hänen työpajoihinsa osallistuneiden olleen noin 70-vuotiaita. Pajoihin osallistuvat henkilöt ovat sinut itsensä kanssa, koska osallistuminen vaatii asennetta ja hiukan rohkeutta. Kun on uskaltanut heittäytyä, saa siitä usein myös palkkion: itsetunnon kohotuksen. Myös lapsensa jo maailmalle saattaneet äidit ovat uudestaan saaneet otteen naiseuteensa.

Burleskissa ei välttämättä tähtäimenä ole esiintyminen burleskishowssa. Työpajaan voi lähteä vai pitämään hauskaa, koska huumori on myös tärkeässä roolissa. Burleskipajoja tai -vastaavia järjestetään esimerkiksi tanssistudioilla ja työväenopistoissa.

– Suuri yleisö mieltää burleskin tanssiksi, mutta itse olen teatteritaustainen ja haluan paljon teatterin elementtejä mukaan.

Suomessa burleskia on tehty aktiivisesti jo yli kymmenen vuotta, ja ihmiset jo hieman tietävät mistä siinä on kysymys. Sitä ei mielletä epäsovinnaiseksi, eikä Mindy ole saanut negatiivista palautetta. Mutta hän haluaa pitää taiteilijanroolinsa visusti erossa yksityishenkilön roolistaan.

– Koska kyseessä on leikki, pidän siviilihenkilöni irrallaan burleskihahmostani.

Mitä sanoisit ihmisille jotka miettivät lähtemistä mukaan burleskityöpajaan?

– Rohkeasti vaan kokeilemaan!

Pääsen katsomaan kolmen tunnin työpajan viimeiseksi puoleksi tunniksi loppuhuipentuman, burleskiesityksen. Ja mitä silmäni näkevätkään! Vahvat naiset esittävät flirttailevan shown, ja tunnen kuinka poskeni alkavat punottaa.

Esityksen jälkeen eteeni istuu tyytyväisen näköinen Seija Hietanen. Hän kertoo nyt osallistuvansa työpajaan jo neljättä kertaa. Vaikka kaikki ovat olleet hieman erilaisia, Seija kertoo tietyn kaavan työpajoissa kuitenkin toistuvan. Ensin harjoitellaan tekniikkaa, sitten pientä koreografiaa ja lopuksi osallistujat esiintyvät toisillensa.

– Työpajaan osallistuminen on arjesta irtautumista, villiä ja vapauttavaa! Ja muutenkin on aivan ihana tehdä naisten kanssa taidetta.

Seijan mukaan pajaan osallistuminen vaatii hieman asennetta, mutta esiintyminen on joka kerta helpompaa. Eikä osallistujilla tarvitse olla liikunnallista taustaa, se pieni ripaus asennetta riittää. Toisaalta esiintyminen työpajan ulkopuolella voisi olla vaikeampaa, kun tuolloin on ulkopuolisten katseiden alla. Mutta tarkoitus ei olekaan hakeutua esiintymään ulkopuolisille, jos sitä ei halua.

Kun kysyn Seijalta mitä muuta burleskiin liittyy kuin tanssia, hän toteaa:

– Tässä tehdään hyvin naisellisia irti arjesta -juttuja, jota ei ole mahdollisuus tehdä normaalina arkena. Keimailua viimeisen päälle. Se on hauskaa!

Kysyttäessä ystävien suhtautumista harrastukseen, Seija nauraa ja kertoo, ettei kukaan tiedä siitä mitään, vielä.

 

Mindy ja Seija burleskityöpajassa Kuva: Ilkka Auvinen




LISÄÄ JUTTUJA:

Lopotti – Tommi Kinnunen The Hateful Eight