Blackstar Halo – Siren

Melodisen metallin uusi merkkipaalu

10.11.2019
Teksti:

Blackstar Halo on viisimiehinen melodisen metallin lipunkantaja Tampereelta, tuolta suomirockin kunniakkaasta mekasta. Moni muistanee tämän viisikon jo 1990-luvun loppupuolelta Downfall-nimisenä yhtyeenä, jonka toiminta päättyi vuonna 2009 kokoonpanon muutoksiin, ja uusi aikakausi alkoi tuolloin yhtyeenä nimeltä Blackstar Halo. Toisen pitkäsoittonsa Siren syyskuussa julkaissut rykmentti näyttää meille mitä on moderni melo-metalli parhaimmillaan armon vuonna 2019.

Melodisen metallin ylivoimaa

Siren-albumin tematiikka liikkuu kautta linjan kiusausten ja viettelysten poluilla. Levyn potkaisee käyntiin erittäin asiallinen avauskappale Bleeding Red Door. On kunnon tuplabasaria, kieroja syna-soundeja, kitaran rujoja riffejä mutta myös uljasta tilutusta yhdistettynä vokalisti Ville Hovin murinoihin ja örinöihin sekä puhtaaseen lauluun. Luulisi että tällainen tyylien tykitys olisi sekava, mutta niin se vain toimii kuin tauti. Joskus enemmän on enemmän! Etenkin biisin loppuosa toi vahvasti mieleen Disturbedin; melkein jo kuulin David Draimanin vakiomaneerin kaikuvan korvissani.

Seuraavaksi tajuntaan jysähtää The Queen, jossa on totisesti voimaa ja kauneutta samassa paketissa, ja kappale on avausbiisin ohella ehdottomasti koko albumin vahvinta antia. Remedy rokkaa oikein komeasti sekin, mutta jotenkin se ei lähde lentoon aivan samoissa sfääreissä kuin edeltävät kappaleet tekevät. Kitarat helisevät ja rummut iskevät tulta, mutta joku ei vain nyt loksahda tässä kohtaa täysin paikoilleen, tosin vikahan voi olla aina kuulijankin omissa piuhoissa.

The King on kuin ehtaa Marilyn Mansonia, joka kohtaa Rammsteinin, Ville Hovin vokaaliosuudet kun jotenkin tuovat tässä biisissä paikoitellen mieleen Till Lindemanin tyylin lausua ja rytmittää lauluosuudet. Wolf the Mender tuo mukanaan vähän rauhallisempaa mutta silti jykevää menoa, ja mielestäni tässä kappaleessa vokalistin ääni pääsee parhaiten oikeuksiinsa puhtaissa lauluissa. Downfall flirttailee hieman industrial- ja nu-metalin suuntaan, mutta tekee sen tyylikkäästi ja raikkaalla soundilla, eikä ysärin tunkkaisuudesta ole jälkeäkään. Intruder lähtee heti mätkimään lujaa lyöden suoraan päin näköä ilman varoitusta, ja kylläpä toimii taas! Jos ei paremmin tietäisi voisi luulla että Soilworkin pojathan siellä musisoivat. Terveiset Göteborgista tulevat tämän kappaleen myötä todellakin perille.

Perdition´s Air lähtee liikkeelle kuulalla kitara-riffillä, ja edelleen voi kuulla göteborg-saundin perinnön hyvin vahvana. Ja se ei ole huono asia ollenkaan. Less Than You ei anna armoa sekään vaan pitää vauhdinhurman yllä vielä levyn lopussakin. The Other Side on komea päätös levylle joka on kokonaisuutena erittäin onnistunut ja toimiva.

Tuomio

Siren-levyllä kättä lyövät aggressiiviset soundit melodisuuden kanssa vastustamattoman onnistuneella tavalla. Siren onkin vakuuttava näyttö siitä, että Blackstar Halo on melodisen metallin taituri. Yhtye osaa yhdistellä eri tyylejä metalcoresta death metalin kautta 1990-luvun industrial metaliin, sekä erilaisia vastakkaisia elementtejä toisiinsa tavalla joka ei voi kuin toimia. Kuitenkaan kuulostamatta vanhan toistolta tai suoralta kopioinnilta.

Kitaristit Timo Eskelinen ja Hannu Kumpula ovat tehneet upeaa työtä, ja rytmiryhmä eli basisti Henri Rantanen ja rummuissa Dino Kullberg muodostavat tukevan selkärangan jokaisessa kappaleessa. Ville Hovi taas taitaa niin murinat kuin melodiat, ja tässä genressä se on ehdoton valtti. Mikäli melo-metalli on sinun juttusi, et voi ohittaa Blackstar Halon Siren-levyä millään tekosyyllä. Albumi kun on uusi, ja mikä parasta, kotimainen merkkipaalu tämän genren saralla. Toivoa sopii että yhtye saisi levyn tiimoilta sen menestyksen minkä se ehdottomasti ansaitseekin.

Siren
Blackstar Halo

Inverse Records


LISÄÄ JUTTUJA:

Tobii EyeX BioShock: The Collection Saariston Sirkusfestivaali, ArtTeatro, Pauliina Räsänen, Slava Volkov, akrobatia, Circus Named Desire