AOM

Linjattomuus on linjamme

12.04.2019
Teksti:
Kuvat:
Santtu Särkäs

Helsinkiläinen eri musiikkityylejä omanlaiseksi seokseksi yhdistelevä AOM täyttää jo kymmenen vuotta tammikuussa 2020 ja julkaisee viidennen levynsä tuolloin. Sen promootio on jo aloitettu. Kyselin yhtyeen rumpalilta Johannekselta hieman kuulumisia; fiiliksiä menneestä ja tunnelmia tulevasta.

AOM on alkanut hyvissä ajoin valmistautua viidennen albumin julkaisuun laittamalla ulos videon tulevan levyn materiaalista. Mitäs muuta tulee tapahtumaan?

– Voi olla, että joku video vielä ennen levyn julkaisua tulee, mutta pääasiallisesti ajateltiin vaan ruveta promoamaan hyvissä ajoin tuota kymmenvuotismerkkipaalua. Meillähän on aiemmin ollut tapana julkaista levyjen välissä erilaisia irtosinkkuja, joista osa on sitten päätynyt levyille ja osa ei. Nyt päätettiin jo etukäteen, että tämä Sairas mieli -biisi ei sellainen tule olemaan. Yksi tai kaksi singleä varmaan tulee vielä tämän vuoden aikana ulos ennen itse albumia.

AOM meinasi jopa laittaa pillit pussiin ja lopettaa soittohommat edellisen levyn jälkeen.

– Meidän levynteko on ollut aina aika intensiivinen prosessi Heikoilla jäillä –kolmoslevystä lähtien, ja edellisellä (Kohtalon disko, 2017) se meni jonkunlaiseen loogiseen päätepisteeseensä. Sen levyn jälkeen takki oli todella tyhjä, ja vaikka yksittäiset biisit saivat parempaa vastaanottoa kuin mikään aiemmin tehty, niin itse levy ei oikein löytänyt ehkä sitä yleisöä, mitä oltiin toivottu. Rupesi oikeastaan vituttamaan koko levy aika lailla.

Sitten bändi päätti pitää taukoa.

– Päätettiin pitää rundin jälkeen luova tauko, jonka aikana yhdellä jos toisellakin ukolla rupesi hiipimään mieleen, että mitähän helvettiä sitä sitten seuraavaksi enää tekee. Oli jonkinlainen umpikujafiilis. Bändihän oli tuohon mennessä käytännössä myös keikkaillut jatkuvasti sen kuudesta seitsemään vuotta, ja sitäkin myötä oli panokset ja motivaatio aika finito. Mie tein soololevynkin siinä välissä sitten. No, eihän näitä hommia osaa sitten lopulta lopettaakaan, ja uusia biisejä rupesi tulemaan jostain epäilyksen takaa, joten tauko oli lopulta sitten positiivisesti luova sellainen.

Möykkäpaikat katoaa

Bändi toimi aiemmin nimellä All Over Maniacs, päätyi kuitenkin  päätyi lyhentämään nimensä AOM-muotoon.

– Meidän ensimmäinen levyhän oli englanniksi – tai no, ainakin olevinaan englanniksi, moni tuskin tunnistaa kieltä kuuntelemalla. Sitten kakkoslevyllä ajateltiin, että ehkä ne vahvuudet piilee kumminkin siinä toisessa kotimaisessa. Jossain vaiheessa rupesi vähän korpeamaan tuo yhdistelmä, että bändin nimi on englanniksi mutta lauletaan suomeksi, joten vedettiin vaan ns. perinteiset, ja AOM oli syntynyt.

– Lisäksi vanhan nimen selittäminen ihmisille oli vielä hankalampaa. Just vähän aikaa sitten vaihdettiin kumminkin Facebook-sivun nimeksi takaisin ”AOM – All Over Maniacs” siitä syystä, että hakemalla AOM-nimeä sieltä tulee pelkkiä aasialaisia muotifirmoja vastaan.

AOM on tehnyt hirvittävän määrän keikkoja vuosien saatossa ristiin rastiin ympäri Suomen. Tiedustelinkin, miten keikkailu on muuttunut viimeisen lähes kymmenen toimintavuoden aikana bändin näkökulmasta.

– No, tietysti keikkapaikat on parantuneet vuosien varrella, paikoitellen aika paljonkin. Ei niin, etteikö edelleenkin mentäisi minne vaan squattiin soittamaan jos pyydetään. Noin yleisesti katsottuna taas sitten ne keikkapaikat, jossa tämän tyyppistä möykkää yleensä soitetaan, ovat Suomen mittakaavalla vähentyneet radikaalisti.

– Aika monta kaupunkia on tippunut pois meidänkin kiertueaikatauluista, joko niissä ei ole enää livenä rokkia käytännössä lainkaan, tai sitten baarinpitäjät ei ota enää mitään riskejä ja paikalla käy pari kertaa vuodessa vain niitä muutamia jäljellä olevia listaykkös-rockbändejä.

– Yleisön keski-ikä on myös noussut melkein saman verran kuin mitä tää bändi on ollut olemassa, nuorisosta on vaikeempaa saada nykyään faneja tämmöselle kohkaamiselle. Mutta ehkä parempia takahuonetarjoiluita lukuunottamatta sanoisin, että se perusfiilis on kyllä pysyny aika lailla samana – ja hyvä niin.

Biisistä Sairas mieli on julkaistu nyt musavideo äskettäin ja näitä on tullut jokunen aiemminkin. Mitä haluatte kertoa videoiden avulla ihmisille ja kuinka tämä onnistuu?

– Meidän kitaristi Jimi on ollu pääosin videovastaavana tässä bändissä, joten en osaa vastata tuohon mitenkään järin kattavasti. Sanoisin omasta puolestani, että nää meidän videot on vähän semmoista tajunnanvirtaa. Niissä myös vahvasti korostetaan tuota DIY-meininkiä, joka nykyään saisi olla enemmänkin framilla, undergroundiahan tässä kun taas rokkihommissa ollaan. Toki juonellisiakin juttuja on, kuten meidän eka virallinen Punaista nään -video jostain viiden vuoden takaa.

– Sanoisin, että ehkä jonkinlaista 1990-luvun estetiikkaa niissä on usein haettu. Heitetään vaan kaikenlaista ”ajattelua herättävää” kuvastoa päin pläsiä ja toivotaan, että se herättää niitä ajatuksia. Se on tietty sanottava, että Väärällä polulla? -video on lähinnä koostettu vanhoista livevideopätkistä vuosien varrella, siinä oli tyyli tietty vähän eri.

Tulossa metallisin levy

Pyysin Johannesta tarkastelemaan AOM-diskografiaa alusta tulevaan levyyn. Mikä on olennaisimmin muuttunut musiikissa, bändissä itsestään tai teissä ihmisinä – siis musiikin kautta?

– Meillähän on vähän semmonen linjattomuus on linjamme -asenne tähän touhuun, ja ainakin meikäläisen mielestä jokainen meidän levy on ihan erilainen muihin verrattuna, vaikka nyt se perus-AOM-soundi ehkä sieltä aina löytyy. Eihän me ekan levyn kohdalla mietitty mitään sen kummempia, juotiin vaan treeniksellä kaljaa ja aateltiin että jos joskus kävis jollain keikalla. Kakkoslevyn myötä sit alkoi tuo loputon rundaaminen, ja kolmoslevyllä lähdettiin sit aivan eri tasolla ammattilaistouhuihin mukaan, oli tuottajat ja muut.

– Tuossa kohtaa ruvettiin myös etsimään vähän uusia suuntia, tuli enemmän metallia ja vähän poppiakin kuvioon. Neloslevy olikin sitten taas hyppäys aivan jonnekin tangentin suuntaan.

– Nyt tällä tulevalla ollaan otettu samaan aikaan aika iso askel takaisin menneisyyteen sekä tuotannossa että meiningissä – meikäläinenhän esimerkiksi on tuottanut ja miksannut tuon ekan singlen, eli DIY on homman nimi – mutta musa on taas kehittynyt. On otettu parhaat palat aiemmasta, ja lisätty kaikkee taas ihan uutta. Sanoisin, että ainakin tässä kohtaa tästä on tulossa meidän metallisin levy koskaan, eihän sitä tietty koskaan tiedä mitä sieltä sit lopulta tulee.

– Bändinä tai ihmisinähän me ei olla muututtu kyllä yhtään, ukot on ihan yhtä urpoja ollut sen kymmenen vuotta. Korkeintaan ollaan vielä tyhmempiä nykyään.

Ei se rokki soittamalla lopu

Seuraavaa, eli viidettä albumia joutuu siis odottamaan vielä tovin, sitä ennen ainakin heitetään keikkaa ja treenataan.

– Tässä on pari keikkaa nyt ihan lähiaikoina, mutta muuten keskitytään raivokkaasti uusien biisien treenaamiseen. Studio on jo varattu syyskuulle, joten siitä sitten jouluun aika varmaan vilahtaakin todella nopeasti, varsinkin jos mie miksaan koko lätyn. Sitten vaan levyä ulos ja pitkästä aikaa rundille. Ei se rokki soittamalla lopu. Aktiivinen bänditoimintahan on sellasta, että vaikka ulospäin näyttäisi siltä, että ollaan jonkinlaisella breikillä, niin kulisseissa on tapahtunu jo pitkään koko ajan kaikenlaista. Perästä kuuluu!




LISÄÄ JUTTUJA:

Ville Valo & Agents Piranha Trigger The Eternal – In The Lilac Dusk