NOUSU

Tuomas Salminen ja Kaiho ovat tanssimusiikin modernia aaltoa

28.07.2017
Toimittanut: | Artikkelikuva: Seinäjoen Tangomarkkinat

Tuomas Salminen

Kuluneena vuonna 22-vuotias Tuomas Salminen pääsi Seinäjoen Tangomarkkinoilla tavoittelemaan kuninkaan kruunua finaaliin asti ja voitti yhtyeensä tanssiorkesteri Kaihon kanssa SMORKin (Tanssiorkestereiden SM-kilpailu). Nuorelle muusikon alulle tango ei kuitenkaan ollut ensimmäinen musikaalinen romanssi, mutta lopulta se lumosi rokkarin.

Pianonsoitto ei ollut aikoinaan Tuomas Salmiselle se oma juttu, mutta toimi ensikosketuksena musiikin parissa soittajan roolissa. Sähkökitara ja rock´n roll sytyttivät sen sijaan intohimon musiikkia ja esiintymistä kohtaan liekkiin.

– Olin 11-vuotias, kun soitettiin alakoulussa keikka. Veljeni soitti rumpuja, kaveri oli bassossa ja minä soitin kitaraa ja lauloin. En ollut koskaan ennen laulanut. Olin siellä sitten, kun piti saada joku laulamaan. Vedimme Hurriganesin My Only Onen, jota ennen treenattiin hirveästi. Se oli pysäyttävä kokemus, heitin artistina lopuksi plektran, Salminen muistelee nauraen.

Sinnikäs ystävä oli se käännekohta, joka toi rockmiehen ja itsejulistautuneen musiikkinörtin tangon tielle.

– Lukiossa kaveri kysyi, että perustetaanko tanssibändi. Olin ensin, että ei todellakaan, ei missään tapauksessa. Hän kysyi kuitenkin pian taas uudestaan ja sanoin, ettei sinusta pääse millään eroon. Perustetaan nyt sitten. Sain todella pitkän listan biisejä ja siellä oli tango nimeltään Tulisuudelma. Se oli ensimmäinen minkä treenasin ja myös iski todella vahvasti. Humppa on hauskaa ja valssi sellaista liihottelevaa, mutta tango on hyvin intohimoista. Pidän siitä, että siinä on laaja-alaisuutta ja paljon yksityiskohtia. Saa vetää niin kovalla tunnelatauksella ja antaa kaikkensa.

Kitara oli Tuomakselle se soitin, joka antoi kipinän musiikkiin.

Kitara oli Tuomakselle se soitin, joka antoi kipinän musiikkiin.

Laulamisen lisäksi useamman eri instrumentin soittaminen onnistuu Salmiselta. Harmonikka, kitara ja basso ovat kaikki tulleet tutuksi lavalla Kaihon kanssa esiintyessä. Myöskään rummut ja piano eivät ole Salmiselle tuntemattomia soittimia. Tänä keväänä Salminen valmistui Turun konservatoriosta musiikkiteknologiksi, joten myös tekniikka ja tuottaminen ovat nuorella laulajalla hallussa.

– Olen harrastelijatyyppi; soittelija. Kaikki musiikkiin liittyvä on tärkeää. Laulaminen on kuitenkin minulle se vahvin tapa tuoda taidetta esille. Olen tehnyt miksauskeikkoja klubeilla, muun muassa Nikke Ankaraa, Jukka Poikaa ja Evelinaa. Tykkään todella paljon myös äänittää ja tehdä studiohommia, pystyy sitten vaikka soittamaan itse kaikki soittimet.

Tangomarkkinat – koetteleva, mutta antoisa kokemus

Sitä kaikkein kirkkainta, eli kuninkaan kruunua eivät Seinäjoen Tangomarkkinat vielä Salmiselle suoneet. Reissu ei ollut kuitenkaan tyhjä, sillä mediahuomion lisäksi tangomarkkinoilta tuli Kaihon kanssa voitettu tanssiorkestereiden Suomen-mestaruus. SMORK-kilpailun voittajana Kaiho sai kunnian lähteä taustabändiksi tangokuninkaallisille, Aino Niemelle ja Teijo Lindströmille kiertämään maamme tanssilavoja. Keikat ovat jo hyvässä vauhdissa. Salminen pitää auki mahdollisuutta, että tangokuninkuuden tavoittelu ei jäänyt yhteen kertaan.

– Sanoin markkinoiden jälkeen, että ei enää ikinä. Nyt viikon pari asiaa sulateltua sanotaan, että katsotaan miltä tuntuu. Seuraavan vuoden saa tehdä kuitenkin kovaa Kaihon kanssa töitä. Eletään nyt aika lailla vain hetkessä, kuninkaallisten säestämisen myötä meille laitettiin neljänkymmenen biisin nuotit eteen ja omaksumme nyt niitä.

Tanssiorkestereiden SM-voiton myötä Kaiho sai kunnian päästä tangokuninkaallisten taustayhtyeeksi.

Tanssiorkestereiden SM-voiton myötä Kaiho sai kunnian päästä tangokuninkaallisten taustayhtyeeksi.

Salmiselle ja Kaiholle Tangomarkkinat olivat suuri nosteen tuoja nuorien muusikoiden uralla. Pelkkää ruusuilla tanssimista aika Seinäjoella ei ollut: Salminen vertaa kokemusta yhtä kuluttavaksi, kuin aika puolustusvoimissa.

– Pääsin pois Reserviupseerikoulusta vänrikin napeilla. Siellä oli paljon marsseja, mutta tangomarkkinat olivat kyllä omanlaisensa marssi henkisesti ja fyysisesti. Järjettömästi laulua ja esiintymistä, keskimäärin neljän tunnin yöunet, eikä ollut oikein aikaa syödä. Elin lähestulkoon energiajuomalla ja suklaapatukoilla. Öisin mietittiin sitten assistentin kanssa mitä seuraavana päivänä puetaan päälle ja laitettiin ne valmiiksi. Olin aika rikki jälkeenpäin, mutta olihan se yksi elämän hienoimpia kokemuksia.

Tuomas Salminen ja Kaiho edustavat nuorta, rempseämpää tanssimusiikin sukupolvea.

Tuomas Salminen ja Kaiho edustavat nuorta, rempseämpää tanssimusiikin sukupolvea.

Kaiho ei ainoastaan soita vanhoja klassikoita, vaan myös omaa materiaalia löytyy. Sekä omilla, että joillakin lainakappaleillaan Kaiho pyrkii tuomaan tanssilavoille nuorekkaan, popahtavan tuulahduksen.

– Saimme juuri ennen Tangomarkkinoita äänitettyä studiollani sinkun, hauskan humppabiisin Kakskyt vee ja risat. Sitä soitetaan keikoilla ja se löytyy myös Spotifysta. Meillä on muitakin omia kappaleita, joita äänitetään kun löytyy aikaa.

Tango- ja tanssilavakulttuuri elää ja uudistuu 

Yleinen mielikuva tanssimusiikista ja sen soittopaikoista ovat vanhemman väen kansoittamat tanssilavat, joissa pikkutakkeihin, kiiltonahkakenkiin ja juhlaviin hameisiin pukeutuneen juhlakansan illanviettoon saattaa todennäköisesti liittyä myös viinasten nauttiminen. Salminen pitää näkemystä vanhentuneena tietona ja uskoo, että uudet soihdunkantajat jatkavat tanssilavakulttuurin jatkamista.

– Viime vuosina on ollut päällä buumi, että tanssilavamusiikista on tullut enemmän liikuntaa. Porukka tulee paikalle urheilutrikoissa proteiinijuomien kanssa illaksi, ennen se oli sellaista seurustelua, johon hyvinkin mahdollisesti kuului väkijuomat. Nyt on tullut tosi paljon uusia nuoria bändejä meidän lisäksi, jotka ovat innostuneet tanssimusiikista ja uskon, että tulee edelleen. Tanssilavakulttuuri on niin syvällä meissä suomalaisissa, että tuskin se lähtee mihinkään. 

Tanssimusiikin lajeista tango on Salmisen suosikki.

Tanssimusiikin lajeista tango on Salmisen suosikki.

Nykyään tanssilavojen yleisön ikähaitari on Salmisen tulkitsemaa harmonikkaakin laajempi. Salmisen mukaan keikoilla käy yleisöä aina teineistä eläkeläisiin.

– Keikkojen ikäjakauma on noin 16–80, voi olla vaikka saman illan aikana tuolta ikäväliltä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on lavoja, joilla esiintyy meidän kaltaisia nuorekkaita yhtyeitä ja siellä käy paljon nuorempaa porukkaa. Hurma on yksi tällainen nuori yhtye. Tuomme myös uusia, poppimaisempia kappaleita tanssilavoille, kuten Hyvä, Paha, Ruma Mies


LISÄÄ JUTTUJA:

Se murhaa joka osaa Raskas askel