Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus keikalla

Maailman tykein suomalainen metallijyrä sai nyrkit ilmaan

06.12.2017
Teksti:
Kuvat:
Mari Kivioja

Kitarat on viritetty alas ja pukeuduttu mustaan. Lauantaina 2. joulukuuta oli luvassa tiukkaa jynkkymetallia Areena Oulussa. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus on takaisin.

Lauantaina Ouluhallissa silmäätekevät pönöttävät Suomi 100 -vuotta juhlissa. Nousu ei hehkutusta osta, vaan menee katsomaan ja kuulemaan suorasanaisia Lauluja Suomesta. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus julkaisi uuden levyn marraskuussa. Rautiaisen haastatteluista keväältä oli aistittavissa, että paluuta piti vähän selittää. Mies ei kestä häpeää, mutta kivun kestää.

Keikka käynnistyy tasan yhdeksältä uudella biisillä Väärät profeetat. Aikaisen soittoajan takia kaikki eivät ole vielä asemissa. Heti perään Toisen luokan kansalaisen tiukka ja jyräävä kitaravalli saa jo yleisössä nyrkit halkomaa Areenan tiheää ilmaa. Niskalaukauksen viikinki Nils Ursin nostattaa ääntä ja tunnelmaa. On selvää, että nyt ei tarvitse suomalaisen miehen hävetä. Toisen luokan kansalainen on uuden levyn tömäkimpiä biisejä ja uusi materiaali vakuuttaa muutenkin.

Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus ei ole tullut Ouluun pelleilemään. Vankassa ammattitaitoisessa soitossa on sitä nyt perkele juntataan -meininkiä. Tätä yleisö on tullut kokemaan. Jarkko Petosalmi on keihäässä vaikuttava ilmestys ja tukka heiluu entiseen malliin.

Jarkko Peltosalmi on metallia ja rock.

Jarkko Peltosalmi on metallia ja rock.

Vaikka vettä on virrannut synkän sillan ali jo hetken aikaa, on hienoa huomata, että kunnioitus yleisöä kohtaan on säilynyt. Kesän festarikeikkoja en päässyt todistamaan, mutta nyt oli selvää, että bändi tekee hommat mustalla sydämellä ja tosissaan. Uudet biisit toimivat hyvin setissä ja osassa on ihan klassikkoainesta.

Timo Rautiainen

Vanhoista biiseistä Kova maa ja Elegia pitivät yleisön energiaa yllä. Vielä puolessa välissä keikkaa Niskalaukaus vetää kuin nuoruuden energialla. Uusista biiseistä yllättävin on Suomi sata vuotta. Laulu on kertsivetoinen diskobiisi ensikuulemalta, mutta toimikin yllättävän hyvin synkässä setissä.

Isä ei jätä on hämmentävä biisi, olen kuullut, että laulu on monelle todella merkittävä ja kaihoisa. Moni mustahuuli ja varttunutkin hevimies on kuorinut sipulia tämän äärellä. Oulussa en huomannut suurta liikutusta, mutta meno oli jämäkkää.

Lumessakahlaajat kaikessa laahaavuudessaan tuntui nyt kunnianosoitukselta sotiemme veteraaneille. Ihan ei kyyninen mielikään voi välttyä ajatukselta, että joitakin arvoja on syytä kunnioittaa. Suomi sata vuotta -biisi sai liian isänmaalliset hylkäämään Timo Rautiaisen & Trio Niskalaukauksen.

timo R

Jämäkät suomalaiset suvakki-miehet tulivat vielä kerran lopetettuaan takaisin. Rajaton rakkaus herätti onnen hetkiä ja meininki yleisössä oli hieno. Keikan intensiteetti kohosi loppua kohden ja sydän hakkasi yleisössä bändin tahtiin.

Surupuku oli kyllä yllätysvalinta encoreen. Meno oli mahtavaa ja en pukeutunut mustaan turhaan. Kuulin korvaani parikin kommenttia. Joku sanoi, että ”tämän takia tänne tultiin”. Viimeinen päivä taivaan? päätti Niskalaukaukselle tyypillisesti hienon keikkakokemuksen.

Kaverikuva

Kaverikuva

Järjestelyt Areena Oulussa toimivat sujuvasti. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus on tullut vakuuttavasti takaisin ja keikkakokemus oli nyt mahtava. Bändi vetää täysillä. Jumal auta, miten oli voimaantunut tunne lähteä tämän jälkeen Oulun yöhön. Bändin välittämä energia on voimakasta, mutta inhimillistä ja positiivista. Yleisössä oli jopa keikkakonkarille yllättävän monenlaista väkeä. Uskon, että kukaan meistä ei tapellut. Mahtava ilta!

Trio Niskalaukaus




LISÄÄ JUTTUJA:

The House jääräpää