Steve ’n’ Seagulls – Brothers In Farms

30.08.2016
Teksti:
FIILIS: YEEHAW!

Steve ’n’ Seagulls on suomalainen country-yhtye, joka on noussut käsittämättömän suureen suosioon ympäri maailman esittämällä bluegrass-versioita tunnetuista rock- ja metallihiteistä. Steve ’n’ Seagulls singahti maailmanmaineeseen kesällä 2014 YouTubessa julkaisemillaan cover-videoilla, ja pankin räjäytti lopullisesti yhtyeen versio AC/DC:n Thunderstruck-kappaleesta, jota on tätä kirjoitettaessa, elokuun lopussa 2016, katsottu yli 27 miljoonaa kertaa. Billboardinkin listoille päässyt yhtyeen esikoisalbumi Farm Machine ilmestyi viime vuonna, joten bändin julkaisutahdissa ei liene kenelläkään moitittavaa, kun yhtyeen toinen kokopitkä albumi, Brothers In Farms, näkee päivänvalon jo syyskuussa 2016.

Brothers In Farms sisältää kaikkiaan 14 kappaletta, joista yksi on bändin ihan omaa tuotantoa oleva Fill Up The Tank. Se pitääkin kuunnella normaalista poiketen heti ensimmäisenä. Yhden oman kappaleen perusteella on vielä vaikea ennustaa bändin tulevaisuutta, mutta lupaavalta tämä maistiainen kuulostaa. Levyn avaava Iron Maiden -klassikko Aces High potkaisee ihan mukavasti, ja Metallican Sad But True puolestaan kuulostaa jotenkin vekkulilta. Oikeastaan kaikki levyn kappaleet, olivatpa alkuperäiset esitykset miten synkkiä sydänveren vuodatuksia tahansa, kuulostavat Steve ’n’ Seagullsin käsittelyssä saaneen positiivisemman ja jopa hilpeän virityksen.

Eihän siitä voi kuin tulla hyvälle tuulelle. Nightwishin jo käsitteeksi muodostunut Wishmaster on sekin oikein onnistunut versiointi, ja kyseinen biisi toimii myös livenä mainiosti kuten menneenä suvena Qstock-festivaalilla tuli todistettua. Kappaleiden sovittamisessa bluegrassiin on todella nähty vaivaa, eikä ole menty siitä mistä aita on matalin; biisit ovat kokeneet Steve ’n’ Seagullsin käsittelyssä niin suuret muodonmuutokset, ettei niitä heti ensitahdeista edes tunnista.  Monet Stevenien versioinnit ovat myös niin kutkuttavan pähkähulluja, että kippuranaurut ovat tosiasia levyä kuunnellessa. Useimmat coveroinnit ovat kuitenkin paitsi erittäin onnistuneita myös omaperäisiä; Guns N’ Rosesin You Could Be Mine on oikein pirtsakka esitys ja Foo Fightersin Pretender toimii loistavasti sekin.

Kaikki kappalevalinnat levylle eivät olleet ihan täysiä napakymppejä; Nirvanan In Bloom ja Steppenwolfin Born To Be Wild olisi voitu molemmat jättää suosiolla rauhaan, sillä niitä kuunnellessa tulee pakostakin hieman väkinäinen fiilis. Ymmärrettävästi levyn viisut on varmasti valikoitu musikanttien omista henkilökohtaisista suosikeista, mutta valitettavasti ne kaikki eivät vain taivu sujuvasti bluegrassin muottiin. Gary Mooren klassikko Out In The Fields on mielestäni paras coverointi koko levyllä; hämmentävä mutta samalla hauska versio, jota värittää blackmetal-tyyppinen poljento. Eikä Offspringin ysärihitti Self Esteem ole hassumpi sekään Stevenien esittämänä. Kaikkiaan levyn materiaalista huokuu hyväntuulisuus, joka ei voi olla tarttumatta kuulijaansakin.

Levyllinen bluegrass-coverointia voi olla kerta-annoksena nautittuna liikaa, mutta pienempinä paloina Brothers In Farms on erittäin viihdyttävää kuunneltavaa. Ihanteellisimmat olosuhteet levyn kuuntelulle olisivat myöhäiskesän tummuvana iltana, kun takapihalla savuaa kunnon barbeque, mukissa on aitoa moonshinea lämmikkeeksi ja paljon lupsakkaa kaveriseuraa ympärillä. Pukukoodina farkkuhaalarit, olkihattu ja ehdottomasti paljaat varpaat. Banjon helisevä sointi herättää varmasti syvällä uinuvan hillybillyn meissä juroissa suomalaisissakin!

Syksy 2016 pitää Steve ’n’ Seagullsin kiireisenä Yhdysvaltain ja Euroopan kiertueella, mutta Suomessakin orkesteria on mahdollisuus nähdä kolmella keikalla syyskuussa, sekä loka-marraskuussa pienellä Suomen-turneella, joka ulottuu Vantaalta Ouluun saakka. Kannattaa todellakin suunnata kulkunsa Steve ’n’ Seagullsin keikoille, sillä livenä bändi on mitä viihdyttävin, ja Brothers In Farms -levyn kappaleet pääsevät keikoilla parhaiten oikeuksiinsa.

 

Brothers In Farms
Steve ’n’ Seagulls

Spinefarm Records
Formaatti: CD / digi


LISÄÄ JUTTUJA:

P.G. Wodehouse Jeeves David Bowie - Blackstar