Shardlight

Elämää maailmanlopun jälkeen

01.08.2016
Teksti:

Maailma loppui, kun pommit putosivat. Sen jälkeen kansa jakautui kahtia – hallitseviin Aristokraatteihin ja elämästään taisteleviin köyhiin. Tilannetta pahentaa Green Lung -niminen kulkutauti, johon hoitoa saavat käytännössä vain rikkaat ja arvonnoissa voittaneet köyhät. Tarina alkaa, kun Amy Wellard lähetetään tarkistamaan hajonnutta voimalaitosta ja tässä vaiheessa pelaaja astuu Amyn saappaisiin.

Wadjeteye Gamesin Shardlight on dystopinen kuvaus sisällissodan runtelemasta kaupunkivaltiosta. Taustasta tai päähenkilöstä ei kerrota aluksi juuri mitään, vaan päähenkilön ja kaupungin tarinat avautuvat hiljalleen pelin edetessä. Kuitenkin esimerkiksi ihmisten välisistä suhteista olisi ollut hyvä tietää etukäteen edes jotain, jotta päähenkilön motiiveja olisi ollut helpompi ymmärtää. Suhteet selkenevät kuitenkin pelin edetessä ja myös päähenkilön tausta alkaa aueta. Pelin alkupuolella kuitenkin tuntuu siltä, kuin pelaisi toisen pelin jatko-osaa sen sijaan, että kyseessä on itsenäinen peli.

SL-train1

Salt flats ja hylätty juna kaupungin ulkoreunalla.

Peli etenee kohtauksittain, eikä kohtauksesta pääse eteenpäin ennen kuin kaikki tarinassa tarvittavat asiat on suoritettu. Myös alueet kartalla aukeavat ja sulkeutuvat tarinan edetessä. Kuten point-and-clickeissä yleensäkin, kaikki huoneet ja tilat pitää tutkia huolellisesti, jotta löytää kaiken ja näin ollen pääsee tarinassa eteenpäin. Etenemiseen tarvittavat ratkaisut ovat varsin yksiselitteiset, eikä tilaa luoville ratkaisuille juuri ole. Tämä aiheuttaa hetkittäin päänsärkyä, kun omasta mielestäni täysin looginen ratkaisu saa aikaan kommentin “I don’t know how to use these things together.” ja varsinainen ratkaisu on lopulta kauempaa haettu.

Pelin aikana käydään runsaasti keskustelua ja osa niistä on huomattavan tarpeellista muistaa pelin etenemisen aikana. Keskustelut eivät kuitenkaan jää mihinkään muistiin, ellei kyseessä ole jokin fyysinen esine, jonka voi ottaa mukaansa. Itse ratkaisin tämän kirjoittamalla muistiinpanoja pelatessani. Pelimekaniikka on perinteinen point-and-click, jossa vasemmalla hiiren näppäimellä suoritetaan toimintoja ja oikealla voi katsoa asioita.

SL-palace

Energiaministeriön palatsi on pelin koreimpia paikkoja.

Yksinkertainen pelimekaniikka jättää kiitettävästi tilaa pelin tummanpuhuvalle juonelle, jossa luokkasodan ja valtataistelujen ohella sivutaan muitakin yhteiskunnallisia ja jopa uskontotieteellisiä aiheita. Suoraan tarjotun informaation kyseenalaistaminen on kaiken keskiössä. Synkeää tunnelmaa tukee mainiosti myös pelin värimaailma, jossa kirkkaimmat värit ovat peräisin oudoista, sirpaleenmuotoisista valoista, jotka hohtavat kelmeän vihreinä. Muuten ympäristön värejä voi kuvailla lähinnä myöhäissyksyn tunnelmaisiksi, sillä kaikki värit ovat harmaaseen tai ruskeaan taittuvia. Jopa pelin hahmojen vaatteita voi Aristokraatteja lukuunottamatta kuvailla ummehtuneen värisiksi.

Peliä voi suositella kaikille, jotka pitävät point-and-click-seikkailuista ja ongelmanratkaisusta. Myös vetävä tarina on suuri osa pelin viehätystä, joten dystopiakuvausten ystävät ovat pelin parissa varmasti melko kotonaan.


Genre:
Ikäraja: 3
Testattu:
Saatavilla:
Pelattu:


LISÄÄ JUTTUJA:

Ordog