Rutto

31.05.2017
Teksti:
Fiilis: Sairas

Rutto on maailman tunnetuimpia kulkutauteja ja tarinat keskiajalla riehuneesta mustasta surmasta ovat tuttuja. Vähemmän tunnettua on se, että rutto on edelleen keskuudessamme ja sairastuttaa joka vuosi ihmisiä eri puolilla maailmaa. Rutto on uhka – superrutto voisi levitä ympäri maailmaa ja siitä on kehitelty myös biologista asetta.

Kirjan alkupuolisko perehdyttää lukijan laajasti ruton historiaan, kehitykseen ja biologiaan. Suuren huomion saa ruton kolme laajaa pandemiaa, jotka ovat koetelleet ihmiskuntaa. Kaikki epidemiat ovat olleet lähtöisin Keski-Aasiasta. Ensimmäinen Justinianuksen pandemia alkoi 500-luvulla ja päättyi 700-luvulla. Musta surma saapui 1300-luvun alkupuolella, pitäen Euroopan maita otteessaan 400 vuotta. Kolmas pandemia alkoi Kiinassa 1800-luvun puolessa välissä ja etenkin höyrylaivojen mukana se levisi nopeasti eri puolille maailmaa ja pandemia laantui vasta sata vuotta myöhemmin.

Kirjassa pohditaan laajasti ruton vaikutusta yhteiskuntarakenteisiin, tilanteessa jossa väestöstä jopa puolet kuoli ruttoon. Esille nostetaan myös kuinka sen vaikutukset näkyivät jo keskiajalla kuvataiteen ja kirjallisuuden aiheissa. Kuvaus keskiajan hoitokeinoista ovat lähinnä huvittavia ja tuovat hyvin esille sen, ettei ruton leviämistä ymmärretty. Ajalle tyypillisesti tautia selitettiin ennen kaikkea astrologialla, jumalallisena rangaistuksena ja myrkytyksellä. Ruttobakteeri löydettiin 1800-luvun lopulla ja vasta silloin yhdistettiin rottien ja ruton välinen yhteys.

Ruttobakteeri on selviytyjä

Ruttobakteerin tämänhetkistä tilaa avataan varsin tarkkaan ja mielenkiintoista on puntarointi siitä, millaisen uhkan se muodostaa tulevaisuudessa. Ruttobakteerin vaarallisuus piilee sen kyvyssä siirtyä uusiin lajeihin, se leviää luonnonvaraisiin jyrsijöihin paikallisten kirppulajien välityksellä ja lopulta kirpun puremasta ihmiseen. On epäilty, että myös täit voivat levittää ruttoa. Kaikki lajit eivät levitä ruttoa tehokkaasti, mutta ne voivat kantaa sitä pitkään. Toisaalta keuhkorutto leviää pisaratartuntana ihmisestä toiseen.

Vaaralliseksi ruton tekee myös se, että uusien bakteerimuunnosten määrä on kasvanut. Ruttoa voidaan hoitaa antibiooteilla, mutta esimerkiksi Madagaskarilla on kehittynyt antibioteille vastuskykyinen ruttobakteeri, myöskään tehokasta rokotetta ei ole pystytty kehittämään. Näistä syistä tutkijat pitävät seuraavaa pandemiaa tappavampana kuin aikaisempia.

Kirjan kiehtovinta antia on pohdinta ruton hyödyntämistä biologisessa sodankäynnissä. Biologista sodankäyntiä on hyödynnetty jo kauan ennen kuin bakteereja tunnettiin, esimerkiksi kaivoja on pilattu raadoilla ja ulosteilla jo antiikin ajoista lähtien. Bakteriologian kehittyminen 1800-luvulla on mahdollistanut bioaseiden kehittämisen. Nykyisten nopeiden liikenneyhteyksien ansiosta bakteerit leviävät laajalle hyvin nopeasti ja aerosolina tapahtuva keuhkoruton levittäminen nähdään tehokkaimpana keinona levittää ruttoa. Oireet ilmestyisivät päivien kuluessa, ja sairastuneiden kuolema seuraisi parissa päivässä. Haastavaa on se, että ensimmäiset oireet olisivat yskää ja kuumetta, jolloin taudin tunnistaminen rutoksi olisi ongelmallista, etenkin kun suuri osa länsimaalaisista lääkäreistä ei ole nähnyt ruttoon sairastunutta ihmistä. Ruttoa voi siis käyttää bioterrori-iskussa. Kirja vinkkaan vielä köyhän miehen bioterroriversiosta, jossa kasvatetaan kirppuja ja rottia ja vapautetaan ne sopivassa paikassa. Kirja toteaa lopuksi varsin karusti, että ruttobakteeri on keskuudessamme, halusimme tai emme, ja se vain odottaa sopivaa hetkeä.

Rutto
Lena Huldén, Larry Huldén & Kari Heliövaara

Like
Sivuja: 335


LISÄÄ JUTTUJA:

Cookie Watkins