Qstockin bändikattaus on juhlan historian paras

Oulun Kuusisaaressa 29.–30. heinäkuuta vietettävä Qstock on kasvanut ja parantunut vuosi vuodelta. Viime vuonna juhlijoita oli jo ennätykselliset 32 000 loppuunmyydyssä kesätapahtumassa. Aiempien vuosien todella nihkeät turvatarkastukset olivat silloin jo historiaa. Tällä kertaa bänditkin edustavat ehkä vähän uudempaa ja raikkaampaa linjaa. Oulussahan on ollut vähän sellainen perinne, että artisteja kaivetaan haudoistaan pohjoiseen soittelemaan.

Festivaaleilla on kuusi lavaa: Päälava on päälava, Kalevalavalla on yleensä paras tunnelma, ja parhaat keikat ovat vuosi toisensa jälkeen todistettu siellä. Rytmiranta on hauskasti nimensä mukaisesti uimarannalla. Täällä on joskus soitto vähän häipynyt hiekkaan, mutta ehkä nyt on äänentoistoon panostettu. Koomalava on vanha purettavaksi määrätty puinen paviljonki keskellä aluetta. Sisällä yleensä hiki virtaa ja taitaapa sieltä löytyä tänä vuonna mielenkiintoisimmat esiintyjät. Sirkustelttaan, samoin kuin Koomalavalle kannattaa mennä hyvissä ajoin. Tilat täyttyvät todella nopeasti. Sympaattinen Oululava tarjoaa vähän pienempiä, ja usein paikallisia – mutta poikkeuksetta mielenkiintoisia artisteja. Jos haluat tietää, ketkä soittavat isoilla lavoilla parin vuoden kuluttua, kannattaa katsastaa Oululava. Tänä vuonna suosittelen ainakin Nelly Milania ja Riuttaa.

Qstockissa soittaa luonnollisesti kaikki Suomen ykkösluokkaan nousseet artistit. Sanni, Chisu, JVG, Cheek ja Vesala kuuluvat itseoikeutetusti tänä kesänä tapahtumaan, jos toiseenkin. Nousu ei kerro niistä enempää kuin, että Vesalaa lukuun ottamatta kaikki esiintyvät päälavalla.

Poimintoja perjantaille

Ainahan se riippuu säästä, minne kannattaa suunnata. Kauniilla auringonpaisteella on kiva mennä chillaileen Sannia, mutta muuten kovimmin ja korkeimmalta perjantain aloittavat psykedeelinen Death Hawks ja uuden tulemisen tehnyt Maj Karma.

Hienoja esiintyjiä on jopa niin paljon, että vähän harmittaa. Viimeistään perjantaina seitsemältä pitäisi osata jakaantua: Lavalla ovat yhtä aikaa poptaivaan uusi ihana nouseva tähti Ellinoora, legendaarinen Children Of Bodom ja aina livenä mahtava ja kova Circle. Heti perään kahdeksalta pitäisi valita Amerikan suloisimman folkpoppari Lissien ja Ricky Tick Bigbandin upean räppijazzi-spektaakkelin välillä.

Loppuillasta valinnat eivät paljoa helpotu. Nina Persson ja The Cardigans lumoaa takavuosien ruotsipopilla samalla, kun Nikke Ankara valloittaa Rytmirantaa. Ehkä kuitenkin kannattaa suunnata Koomalavalle, jossa Have You Ever Seen the Jane Fonda Aeropic VHS luultavasti räjäyttää paviljongin.

Tässä vaiheessa iltaa saattaa fiilis olla se, että täytyy suunnata Sirkustelttaa ihmettelemään Olavi Uusivirran menoa. Herra on kuulemma taas kovassa keikkavireessä.

Illan päättää perinteisesti Radiopuhelimet Koomalavalla – kuten on tehnyt vuosikaudet. Mitenhän käy ensi vuonna, kun Kuusisaaren paviljonki, eli Koomalava on purettu? Rokkia ja räimettä on tiedossa ja lujaa. Toimittajarenttu ei huolehdi itsestään ja käytä korvatulppia, mutta tällä keikalla ne ovat tarpeen.

Poimintoja lauantaille

Lauantai on hyvä aloittaa kevyesti Juuni & Olkimaan eloveenapopin parissa Oululavalla kello 12. Dave Lindholm saattaa olla hieno kokemus Koomalavalla. Oikeastaan alkuilta voisi mennä haahuillen tunteen mukaan. Anssi Kela vetää poikkeuksetta hyviä keikkoja ja Amerikan rockgrass ylpeys Heyseed Dixie on varmasti viihdyttävää menoa.

Kello 18 Stam1na tuo perkelettä ja liikettä Kalevalavalle. Meininki on tykkiä, ja perheen pienimpien kannattaa pysyä pois ihan katsomon etuosasta. Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, ei mene kauaa, kun mylly alkaa pyöriä.

Vahvaääninen Anastacia on kai pakko todistaa paikalla, kun hän on tänne asti saapunut. Sitten onkin hankala paikka, voi olla, että festivaaleilla kuvaajana toimiva päätoimittajamme Tanja sanoo ison sanan, kun olisin menossa katsomaan Elliphanttia Opethin sijaan. Opeth on kiistämättä kova – bändi on jo 25 vuotta kiertänyt lavoja, ja on tuttu vieras Suomessa. Elliphanttiin ihastuin vahingossa, kun tutustuin tämän vuoden tarjontaan Spotifyssä. Tukholmalainen Elliphant sotkee omalla tyylillään EDM:ää, räppiä ja kaikkea mahdollista vastustamattomaksi keitokseksi. Jos häntä nyt johonkin haluaa verrata, ehkä asenteesta ja saundimaailmasta tulee mieleen M.I.A.

Ukrainalainen Jinjer on kyllä tapaus. En tiedä mitä laulajaneito syö aamupalaksi – ääni on melkoisen raju. Videoiden perusteella lavalla ei ujostella, joten kovaa menoa on varmasti luvassa. Jinjerin jälkeen Sonata Arctica soittaa akustisesti Sirkusteltassa. Täällä kannattaa olla ajoissa. Ikinuori Michael Monroe soittaa samaan aikaan Kalevalavalla.

The Prodigy kuuluu myös niihin, jotka vaan on nähtävä. Näitä biisejä on joskus nuoruudessa tullut tanhuttua – jännä nähdä, miltä bändi nyt näyttää ja kuulostaa. Jos vielä virtaa riittää, vuoden 2016 Qstock on hyvä päättää Koomalavalla, jossa Saimaa tuskin jättää ketään kylmäksi.

Tapahtumalla on hyvät ja informatiiviset nettisivut, joista löytyy kaikki tarvittava tieto onnistuneisiin juhliin. Festivaalin mobiilisovellus kannattaa ladata kännykkään, että muistaa olla oikeaan aikaan pelipaikoilla. Alueella on runsaasti ruokatarjontaa ja Sangen Oy on pannut Qstock-festivaalioluen.

Mahtavaa festaria!




LISÄÄ JUTTUJA:

Suljettu arkku karma rock