NOUSU

Pieleen meni – ei kuitenkaan täysin

16.03.2017
Toimittanut: |

Pieleen meni

Pieleen voi mennä moni asia ja niin totisesti menikin Oulun kaupunginteatterin komediauutuudessa Pieleen meni, joka sai ensi-iltansa 11. maaliskuuta. Lontoossa jo useamman vuoden ajan esitetty The Play That Goes Wrong on Henry Lewisin, Jonathan Sayerin ja Henry Shieldsin pikkupubin näyttämöltä maailmanmaineeseen ponnistanut näytelmä näytelmässä.

Pohjois-Pohjanmaan Polytekninen Draamaseura on aloittamassa uuden näytelmänsä Murha Havershamin kartanossa odotetun ensi-illan. Seuran puheenjohtajana toimiva Risto Mäkelä (Janne Raudaskoski) hehkuttaa, että luvassa on ”seuran ehkä paras esitys”, sillä nyt on vihdoinkin kapasiteettia riittävästi. Yleisö antaa raikuvat ablodit, kun esirippu nousee. Jahas, se täytyykin laskea, sillä teknikot ja osa näyttelijöistä ovat vielä laittelemassa lavasteita… Otetaanpa uusiksi: raikuvat ablodit ja esitys voi alkaa. Mitä ihmettä? Joku kompuroi pimeässä ja kun valot välähtävät, yleisö näkee, että Charles Haversham eli Jouni Keskimäki (Timo Reinikka) asettautuu divaanisohvalle ja tekeytyy kuolleeksi. Tästä alkaa miltei kahden tunnin kohellus ja yhä kaoottisemmaksi yltyvä pieleen menevien tapahtumien sarja.

Mikä voisikaan muka mennä niin mönkään?

Polyteknisen Draamaseuran näyttelijöillä on pokassa pitelemistä, kun lavasteet alkavat hajota ympäriltä, roolitukset vaihtuvat yllättäen, joku unohtaa vuorosanansa tai astuu näyttämölle väärään aikaan. Rautainen joukko kuitenkin hoitaa ensi-iltansa kunnialla loppuun saakka. Murhamysteerin selvittämisen seuraaminen käy yleisölle työlääksi kaikenlaisten kommellusten muodostuessa päähuomion kohteeksi. Etenkin Roope Nygrenin Thomas Colleymoorella (Mikko Leskelä) pitää kiirettä rimpuillessaan välillä hämähäkkimiehen tavoin romahtavalla tasanteella. Ainoille naisnäyttelijöille käy ohrasesti, kun sekä Florence Colleymoorea esittävä Draamaseuran jäsen Sanna Ylähöyry-Alavirta (Elina Keinonen) että myöhemmin samaan rooliin joutunut näyttämömestari Heli Karhu (Heli Haapalainen) menettävät tajuntansa jäädessään oven liiskaamiksi. Hätiin rientää taustalla häärivä valo- ja äänimies Teuvo Kohvakka (Aki Pelkonen), joka pääsee paikkaamaan sopivasti suutelukohtausta.

Kuka olikaan murhaaja ja hetkinen, ketkä kaikki siis kuolivat?

Näytelmän loppupuolella alkaa olla jo niin yltäkylläinen kaikesta koheltamisen rekisteröinnistä, että osa juonesta on mennyt autuaasti yli hilseen. Missä välissä Cecil Haversham eli yleisöä innokkaasti kosiskellut Matias Palonheimo (Joose Mikkonen) kuolikaan? Miksi Charles Haversham, se alussa kuollut heppu, onkin yhtäkkiä elossa? Mitä varten Risto Mäkelän esittämä tarkastaja Carter heiluu pistoolin kanssa? Ainoastaan Charlesin hovimestari Henkka Häppönen (Mika Nuojua) näyttää olevan entisellään. Huhhuh, nyt on aika huokaista ja alkaa selvittämään päätä, sillä jatkuva nauraminen ja äimistely ovat häivyttäneet viimeisetkin loogisen ajattelun rippeet.

Miten ne lavasteet oikein pysyivätkään kasassa?

Lavasteista ei voi sanoa juurikaan muuta kuin, että ne eivät toimineet ja että ne toimivat prikulleen. Jyrki Sepän kyhäämä lavastus romahti juuri oikeilla hetkillä, ja näyttelijäparkojen vahingoittumiselta kaiketi vältyttiin. Loppua kohden kiihtyvä näyttämörekvisiitan hajoaminen vaati esittäjiltään hiuksenhienoa ajoittamisen taitoa, jota ei voi kuin ihailla. Vaikka Murha Havershamin kartanossa meni auttamattomasti mönkään, Pieleen meni -näytelmän ensi-ilta onnistui puolestaan täydellisesti. Bravo!

 

Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä

Esityksen kesto noin 2 h sisältäen väliajan

Lisätietoja täältä


LISÄÄ JUTTUJA:

Michelangelo: Love and death