Pelimusiikin lyhyt historia – Super Mariosta sinfoniaan, osa 2/2

09.11.2015
Teksti:
Kuvat:
P

Musiikki vaikuttaa ihmismieleen hyvin monella tavalla. Ei siis ihme, että musiikkia käytetään tunnelman luomiseen paitsi TV-sarjoissa ja elokuvissa myös peleissä. Pelimusiikin arvostus onkin noussut samaa tahtia pelien musiikillisen kehittymisen kanssa. Ei liene sattumaa myöskään, että suosittujen pelien soundtrackeista on sovitettu orkestereille laajamittaisia orkesteriteoksia, kuten konserttoja, sinfonisia runoja tai sinfonioita.

Hyvin tehdystä tunnussävelestä on mahdollista tulla yhtä ikoninen kuin pelistä itsestään. Tunnetuin peliteema kautta aikain lienee Super Mario Brosin tunnussävel.

— Sen sävelmän tietävät kaikki, jotka ovat koskaan pelanneet, pelimusiikkia säveltävä Jonne Valtonen huomauttaa.

Samaisessa pelissä oli ensimmäistä kertaa tunnusomaiset musiikit jokaiselle erilaiselle alueelle.

— Super Mario Broshan oli kokonaisuudessaan todella kattavasti ja loppuun asti suunniteltu peli. Näin ollen myös pelin musiikit ovat jääneet elämään ja niitä saattaa kuulla aivan missä tahansa. Kyseessä on suorastaan ikoninen sävellys, pelirakastaja ja toimittaja Jukka O. Kauppinen innostuu.

Super Mario Brosin tunnussävelmä on myös huomattavan suosittu cover-kappale.

— Sehän todistaa sävellyksen onnistumisen, kun sitä halutaan käyttää kontekstistaan irrotettuna ja se myös toimii eri kokoonpanoilla ja sovituksilla.

Kuva: Jonne Valtonen

Jonne Valtonen, pelisäveltäjä Final Symphonyn takana. Kuva: Jonne Valtonen

— Se ei ole vain yksi eeppinen syntetisaattoriversio, vaan se toimii oikeastaan muodossa missä hyvänsä. Kaikkia sävellyksiä ei kuitenkaan saa kunnolla toimimaan eri versioina, Valtonenkin komppaa.

Musiikki voi olla parhaimmillaan osa tarinankerrontaa. Kuten Super Mario Brosissa, myös monissa muissakin peleissä eri alueilla on jokaisella omanlaisensa musiikki.

— Sillä voidaan grafiikan tavoin profiloida alueen ominaisuuksia ja tunnelmaa.

— Super Mario Brosissa oli kenttien suunnittelu jopa yllättävän syvää, kun on käytetty huomattavasti vaivaa siihen, että jokaiselle kentälle on luotu omanlaisensa ilme. Pelin kentissä on hyvin erilaiset ulkoasut ja niitä tukee entisestään niihin hyvin suunniteltu musiikki, Kauppinen tuumailee.

Kun Super Mario Brosissa kentittäin suunnitellut äänet toimivat hyvin, alkoi samankaltainen äänisuunnittelu vallata alaa muidenkin pelitalojen peleissä.

— Siitä se on varmaan lähtenyt leviämään, kun tällä tavalla suunnitellusta Super Mario Brosista tuli vahingossa maailman myydyin peli.

— Kyllähän siitä asti on tavoiteltu sellaista kokonaisvaltaisesti toimivaa pakettia, jossa kaikki tukee toisiaan, kuten elokuvissa tai teatterissa. Peleistäkin halutaan tehdä elämyksiä, Valtonen jatkaa.

Äänimaisema luo tunnelmaa

Mieleenpainuvia tunnussäveliä tehdään vielä nykyäänkin.

— Paras esimerkki on minun mielestäni ensimmäisen Battlefieldin tunnussävel, sillä se elää edelleen mukana sarjan tuoreemmissakin osissa. Lisäksi sitä käytetään monissa trailereissa ja soitetaan konserteissa. Kun Battlefieldin tunnussävelen alkuiskut lähtevät, yleisö tietää heti, että jotain suurta on tapahtumassa. Ja muut pelaavat yleisön edustajat tietävät heti, ketkä kuuluvat samaan ryhmään, Kauppinen naurahtaa.

Musiikki on erinomainen keino luoda tunnelmaa peleihin, sillä musiikki herättää ihmisessä tutkitusti voimakkaita tunteita. Myös pelit herättävät voimakkaita tunteita ja kun nämä yhdistetään, saadaan aikaan kokonaisvaltainen kokemus kaikille aisteille.

— Minulle itselleni ensimmäinen todella sykähdyttävä musiikillinen kokemus oli Outcast-peli. Siinä oli kokonaisvaltaisesti hyvä tunnelma. Siinä oli säveltäjänä Lennie Moore. Lisäksi hyviä säveltäjiä on muitakin todella paljon, joten yksiselitteisen vastauksen antaminen on todella vaikeaa, Valtonen ilmoittaa.

Kuva: Jukka O. Kauppinen

Kauppisen mukaan esimerkiksi Battlefieldin tunnussävel on hyvä esimerkki mieleenpainuvasta pelisävellyksestä. Kuva: Jukka O. Kauppinen

Myös Kauppisen mielestä on vaikea nimetä yksittäistä peliä tai säveltäjää, jonka voisi mainita tunnelmanluomisen mestariksi.

— Hyviä säveltäjiähän on vaikka kuinka paljon, mutta lopputuloksen vaikuttavuus on hyvin paljon kiinni pelistudion visiosta, jota ollaan toteuttamassa.

LucasArtsin interaktiivinen iMuse-musiikkiteknologia oli ensimmäinen, jolla saatiin aikaan pelin tapahtumiin reagoivaa musiikkia.

— iMusella saatiin aikaan dynaamisesti pelin tapahtumia seuraavaa musiikkia, jota ei oltu koskaan ennen tehty.

— Esimerkiksi Wing Commanderissa muutaman sekunnin pituisista pätkistä muodostuu kokonaisuutena todella vaikuttavat musiikit, kun peli yhdistelee sopivia pätkiä tapahtumien mukaan, Valtonen vahvistaa.

Tunnelmaa voi luoda peleihin myös musiikin aikakauden avulla. Kauppinen kertoo vierailleensa Assassins Creed Syndicaten pressitilaisuudessa, jossa avattiin myös pelisarjan tuoreimman osan musiikkisuunnittelua.

— Peliin oli lähdetty etsimään aikalaismusiikkia, jota on kuullut Lontoon kaduilla pelin tapahtumien aikaan.

Myös Grand Theft Auto -sarjan eri osissa musiikkina on käytetty tietyn aikakauden musiikkia. Esimerkiksi Vice Cityn soundtrack rakentuu pelkästään 1980-luvun musiikin ympärille.

— Onhan siinä aivan oma fiiliksensä, kun pelissä istuu autoon ja käynnistää radion, jossa soivat kaikki legendaariset 80-luvun hittibiisit.

Hyvän soundtrackin tunnistaa molempien miesten mielestä siitä, että se ei häiritse peliä.

— Hyvä soundtrack voi olla joko pelin taustalla kiinnittämättä sen suuremmin huomiota. Tai se voi olla niin vetävä, että pelistä tulee hyvä pelkän äänimaailman vuoksi, Kauppinen selittää Valtosen nyökkäillessä vieressä hyväksyvästi.

Musiikin kehittyminen peleissä ei varsinaisesti ole muuttanut pelaamista, mutta musiikki on tuonut pelimarkkinoille aivan uudenlaisen peligenren – musiikkipelit.

Singstarit, Guitar Herot ja Rock Bandit ovat vakiinnuttaneet paikkansa ihmisten illanvietoissa mukavana yhdessä tekemisen muotona. Myös tanssipeleillä on uskollinen kannattajakuntansa, Kauppinen muistuttaa.

Pienistä piireistä populaarikulttuuriksi

Pelimusiikki on muuttunut hiljalleen kokonaisvaltaisemmaksi osaksi populaarikulttuuria.

— Pelimusiikista tehtyjä konserttejahan on ollut jo iät ja ajat, kuten demopartyilla ja Assemblyillä. Ensimmäisiä suurempia pelimusiikkikonsertteja oli vuoden 2002 tai 2003 Assemblyillä, muistelee Kauppinen.

Kysyntään vaikuttaa monissa tapauksissa pelimusiikin herättämät tuntemukset. Musiikki herättää myös eläviä muistikuvia kokonaisvaltaisesta elämäntilanteesta, johon ne ovat aikanaan liittyneet.

— Yleisön mielestä on mahtavaa kuulla niitä itselle merkityksellisiä kappaleita soitettuna. Vielä hienommaksi kokemuksen tekee se, jos alkuperäisen sävellyksen tehnyt muusikko on vielä mukana tilaisuudessa. Sovituksen toimivuus on pitkälti kiinni siitä, minkälaiseen ympäristöön sävellys on alunperin tarkoitettu ja miten se saadaan sopimaan oikeille soittimille myös livetilanteessa.

 

Pelimusiikkia on levytetty jo pitkään. Alkuun kauppaa käytiin pienessä piirissä kädestä käteen. Kuva: Jukka O. Kauppinen

Pelimusiikkia on levytetty jo pitkään. Alkuun kauppaa käytiin pienessä piirissä kädestä käteen.
Kuva: Jukka O. Kauppinen

Konsertteja pidempään pelimusiikista on tehty levytyksiä, joiden kauppaa on aiemmin käyty pitkälti pienen piirin kädestä käteen kaupoissa erilaisissa tapahtumissa. Kysyntä kuitenkin tuntuu kasvavan jatkuvasti, sillä nykyään pelien soundtrackeja löytyy muun muassa suoratoistopalveluista.

— Levytyksiä on tehty niin demoskenen artistien toimesta, kuin pelitalojen hittibiiseistäkin. Itsekin olen äänittänyt Commodore 64:n aikaista musiikkia kasetille, jotta voin kuunnella sitä autossa, Kauppinen tunnelmoi.

Pelimusiikki valtaa konserttisalit

Pelimusiikki on soluttautunut myös lähemmäs korkeakulttuuria, kun sitä sovitettu myös sinfoniaorkestereille. Ajatus pelisinfonioihin on lähtenyt samasta kysynnästä kuin pelimusiikista tehtyjen rock-konserttienkin järjestäminen.

— Sinfoniaorkesteri on ihan mahtava tapa toistaa pelimusiikkia. Siinä on 70-100 henkilöä, jotka ovat uhranneet elämänsä instrumenttinsa täydelliseen hallintaan. Kun nämä ihmiset sitten harjoittelevat yhdessä täydellisesti sujuvan konsertin, saadaan sillä aikaan valtavasti tunnetiloja ja energiaa, joka välittyy yleisöllekin, Valtonen innostuu.

Tunnetuimpia sinfoniasovituksia lienee Final Fantasy -sarjan musiikista tehty Final Symphony, joka esitettiin Tampere-talossa 12. syyskuuta.2014 loppuun myydylle yleisölle.

— Monet Final Symphonyssa paikalla olleet sanoivat, että kyse oli heidän ensimmäisestä sinfoniaorkesterin konsertistaan, mikä sai aikaan ihan uudenlaisen innostuksen vähän erilaistakin kulttuuria kohtaan. Yleisö oli väliajalla täysin hurmioitunutta ja monet sanoivat kuunnelleensa konserttia silmät kiinni ja nähneet mielessään pelissä olevia tapahtumia ja paikkoja, Kauppinen muistelee.

Myös Tampere-talon henkilökunta oli tilaisuuteen todella tyytyväinen.

— Juttelin tapahtumassa henkilökunnan kanssa. He kertoivat, että vaikka tapahtuman osanottajat olivat kovin erilaista yleisöä, kuin heillä yleensä käy, oli tilaisuus erinomaisen onnistunut ja he jopa toivoivat, että vastaavanlaisia tapahtumia järjestettäisiin useamminkin.

Vertailukohdaksi Kauppinen nostaa edeltävänä viikonloppuna Helsingin jäähallissa järjestetyn Video Games Live -konsertin, joka soitettiin puolityhjälle hallille.

— Verrattuna Final Symphonyyn Video Games Liveen oli huomattavasti kalliimmat liput, mikä saattoi vaikuttaa yleisön kiinnostukseen. Toisaalta kyse on myös aivan erityyppisestä musiikista, sillä Video Games Live on rock-konsertti. Paikka oli saatettu Live Nationin toimesta kuitenkin mitoittaa yläkanttiin, mikä nosti lippujen hintoja. Luultavasti pienemmässä paikassa ja halvemmilla lipuilla olisi konsertilla ollut enemmän kysyntää.

Suuri osa pelikonserttien viehätyksestä tulee myös kokemuksen jakamisesta samanmielisen seuran kanssa.

— Vuorovaikutus syntyy niin yleisön ja artistin välille kuin yleisön kesken. Samanmielisessä seurassa on helpompi rentoutua ja nauttia musiikista ja tapahtumasta kaikilla aisteilla, Valtonen tiivistää.

Pelimusiikin lyhyen historian ensimmäinen osa Teknologia taiteen takana löytyy tästä.

Lisää pelimusiikin historiasta pääsee oppimaan tammikuussa 2017 avattavassa Suomen Pelimuseossa Tampereella.

Nousu kertoo lisää peleistä 16.11. alkavassa pelisarjassa, joka korkataan retropelejä käsittelevällä artikkelilla.




LISÄÄ JUTTUJA:

Kiviä taskussa