Musiikki – reseptivapaa lääke

Musiikin voimalla on vielä tutkimatonta annettavaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Se on taiteenmuotona todennäköisesti kulutetuin ja suosituin. On suuri työ etsiä henkilö, joka voi rehellisesti sanoa, ettei välitä minkäänlaisen musiikin kuuntelusta. Musiikki ei ainoastaan ole keino hakea hyvää oloa, vaan myös oman persoonan ja tyylin esilletuomistapa, sekä vuonna 2016 maailmanlaajuisesti 16,1 biljoonan liikevaihdon kuitannut viihdeteollisuuden ala.

Musiikilla on sitä kuluttaviin ihmisiin rentouttava ja mielihyvää tuottava vaikutus, jota käytetään musiikkiterapiassa. Edistyksellisistä tuloksista huolimatta musiikin kokonaisvaltainen vaikutus aivoihin ja tiedon täysi hyödyntäminen fyysisen ja henkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ei ole vielä läheskään hallussa.

Musiikki on olennainen osa sitä mitä me olemme – kuinka maailman kulttuurit ovat kehittyneet nykyiseen muotoonsa. Sillä on ollut läpi ihmiskunnan historian roolinsa ympäröivän maailman ja ihmismielen tapahtumia heijastavana sävelillä verhoiltuna peilinä. Tapaa käyttää kieltä ja musiikkia kommunikaation välineenä voidaan pitää poikkeuksellisena, sillä siitä on jälkensä jokaisessa tunnetussa ihmiskulttuurissa kautta aikojen. Vanhimmat löydetyt musiikin luomiseen tehdyt soittimet ihmisäänen lisäksi ovat kivilohkareet 165 000 vuoden takaa. Niitä oltiin hiottu ja muotoiltu eri paksuisiksi lyömäsoittimiksi erilaisten äänten aikaansaamiseen.

Yksilön kohdalla musiikin merkitys ei ole yhtä paljon päälle päin näkyvissä, kuin yhteiskunnallinen merkitys kulttuurien historiassa, mutta siitä huolimatta se voi vaikuttaa hyvinkin paljon ihmisen elämään. Esimerkiksi teini-iässä musiikki näyttelee suurta osaa oman identiteetin ja samanhenkisen kaveripiirin etsimisessä. Lisäksi musiikki voi toimia myös suurena tukena ja voimavarana, kun vastaan tulee ikäviä tapahtumia tai vastoinkäymisiä. 

Musiikkiterapiassa sävelet ovat avain mielen solmuihin

Musiikkiterapeutti ja luokanopettaja Arja Niittumaan pitämän laaja-alaisen musiikkiterapian asiakaskunnan muodostavat hyvinkin erilaisia diagnooseja saaneet henkilöt. Psykiatriset ongelmat, lievä kehitysvamma, käytöshäiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, riippuvuudet, neurologiset häiriöt kuten autismi, aivoinfarktista toipuminen ja puheen kehityksen häiriöt ovat kaikki ongelmia, joiden oireisiin musiikkiterapia tuo apua. Laaja-alaisessa musiikkiterapiassa musiikin osien muodostama palapeli hajotetaan ja etsitään oikeat palat palvelemaan asiakkaan tarpeita.

– Ihminen saa mielihyvää musiikista ja sen elementeistä. On aina yksilöllinen asia miten sen saa, tuleeko mielihyvä rytmistä, melodiasta, harmoniasta vai tunteesta. Jostakin se tulee, mutta se pitää aina asiakkaan kohdalla etsiä, mikä kenellekin sopii. Sama musiikki vaikuttaa eri ihmisiin eri tavalla. Tässä on mukana myös muutkin taideterapian muodot, voidaan vaikka piirtää kuva musiikista ja keksiä kuvaan tarina, säveltää tai tanssia. Laaja-alainen musiikkiterapia on psykoterapiaa, jossa käytetään musiikkia työkaluna. Kaikki lähtee myönteisestä suhtautumisesta musiikkiin ja asiakkaan omasta lempimusiikista, Niittumaa kuvailee.

Musiikkiterapiaa varten kehitettyjen värillisten kuvionuottien avulla aloittelija oppii nopeasti soittamaan kappaleita.

Musiikkiterapiaa varten kehitettyjen värillisten kuvionuottien avulla aloittelija oppii nopeasti soittamaan kappaleita.

Aivotutkija Minna Huotilainen vahvistaa musiikin moniulotteisen olemuksen ja miten sen parantava voima vaikuttaa moneen erilaiseen ongelmaan.

– Musiikki rauhoittaa stressaantunutta ja aktivoi alakuloista, koska musiikki näyttäisi pääsevän vaikuttamaan aivoihin montaa reittiä. Tietoisesti voimme vaikuttua musiikin upeudesta ja kiinnostavuudesta, ja ehkä samaistua sanoituksiin tai tunnelmiin, mutta esitietoisella puolella vaikutus on voimakkaampi ja suorempi: fysiologiamme muuttuu, kun kuuntelemme musiikkia. Jotkut tutkijat ovat jopa menneet niin pitkälle, että väittävät musiikin olevan olemassa juuri siksi, että voisimme käyttää sitä työkaluna fysiologiamme säätelyyn.

Laaja-alaisen musiikkiterapian lisäksi on toiminnallinen musiikkiterapia, joka perustuu vain tekemiseen eikä myös asiakkaan kanssa puhumiseen, kuten laaja-alainen.

Diagnosoitavien sairausten lisäksi musiikkiterapialla voidaan parantaa myönteistä minäkuvaa, itseluottamusta ja keskittymiskykyä. Myönteinen vaikutus ei tapahdu hetkessä, mutta pitkäjänteisellä työllä on lupa odottaa tuloksia, Niittumaa kertoo.

– Musiikki on kommunikaation väline. Sen kanssa voi paremmin ymmärtää sisäisiä asioita, kun selvitetään mistä musiikista pitää ja mistä ei. Tiedostamattomat ristiriidat tulevat näin tiedostettaviksi ja niitä voi käsitellä. Musiikki toimii turvana ihmiselle, eräänlaisena minuuden jatkeena. Se on tunteiden purkautumisväylä, joka tulkitsee sisäiset ajatukset käsiteltäviksi. Musiikki on todella rakenteellista sisältäen usean elementin, joita voi kuunnella ja etsiä mikä siinä kuulostaa hyvältä. Se vaatii keskittymistä, kuten myös yhdessä soittaminen ja omien kappaleiden tekeminen asiakkaan kanssa.

Musiikin käyttämisessä terveyden edistämiseen on vielä kiviä kääntämättä

Huolimatta musiikin monipuolisesta käytöstä fyysisten, neurologisten ja psyykkisten ongelmien hoidossa tänä päivänä on Huotilaisen mukaan käyttötapoja, joita ei vielä tiedetä tai osata hyödyntää niin hyvin kuin voisi.

– En ollenkaan usko, että osaamme käyttää musiikkia vielä optimaalisesti. Esimerkiksi lasten liikuttamiseksi koulujen välitunneilla tai laitosasukkaiden liikkumisen lisäämiseksi musiikkia käytetään vielä liian vähän. Vielä huonompi tilanne on henkisen puolen hoitamisessa: vaikka tiedämme lääketieteellisistä tutkimuksista, että musiikkiterapia yhdistettynä lääkehoitoon on tehokasta masennuksen hoitoa, se ei silti ole kovin yleistä.

Soittoharrastus kehittää motorisia taitoja. Usea tutkimus on myös todennut aivojen harmaan aineen olevan tiiviimpää henkilöillä, jotka harrastavat soittamista.

Rochesterin yliopiston alaisen Eastmanin musiikkiopiston professori Donald Shetlerin suorittama tutkimus osoitti, että klassista musiikkia päivittäin 20 minuuttia kuuntelevat oppilaat omasivat kehittyneemmät kielelliset taidot, vahvemman muistin ja paremman järjestelykyvyn. Jazzin tai pop-musiikin kuuntelulla ei samanlaisia hyötyjä ollut. Näin ollen klassisen musiikin kuuntelu kehittää aivojen osia, jotka vastaavat äänen vastaanottamisesta, visuaalisesta ja avaruudellisesta hahmottamisesta sekä toiminnan suunnittelusta. Tutkimus osoittaa todeksi musiikkiterapian tehoamisen ylivilkkaushäiriöiden hoidossa, sillä kaikki kyvyt, joita musiikin kuuntelu kehitti, ovat ADHD-diagnosoiduilla normaalia alhaisemmat.

Huotilainen sanoo, että sen lisäksi ettei musiikin tehokkaimpaan mahdolliseen hyötykäyttöön olla tänä päivänä vielä päästy, ei ole edes tieteellistä kokonaista totuutta tavasta, miten musiikki tarkalleen toteuttaa positiivisen vaikutuksensa.

– Emme vielä ymmärrä kaikkea, mitä musiikin kanssa voisi tehdä ja mistä vaikutukset tulevat. Tämä on juuri nyt kuuma tutkimusaihe. Uskon, että tulevaisuudessa käytämme musiikkia tai musiikin kaltaista ääntä vielä nykyistäkin enemmän ja systemaattisemmin tavoitteiden saavuttamiseen, esimerkiksi verenpaineen alentamiseen.




LISÄÄ JUTTUJA:

Rigoletto