Minä maalaan kuin jumala

Itsetietoinen ja kapinallinen Ellen Thesleff rikkoi rohkeasti naistaiteilijalle annetut muotit

08.01.2018
Teksti:
Fiilis: kapinallinen

Ellen Thesleff (1869–1954) oli aikansa merkittävimpiä pohjoismaisia maalareita. Hanna-Reetta Schreckin suurtyö Minä maalaan kuin jumala on elämäkertakirjallisuuden merkkiteos. Säätyläisnaisen elämää ja taidetta kuvataan elävästi. Välillä on tunne, että Riikka Schreck on päässyt taiteilijan ihon alle.

Ellen Thesleff eli värikkään elämän sisäisesti, ulkoisesti ja taiteellisesti. Lapsuus varakkaassa vapaamielisessä säätyläisperheessä tarjosi ajalleen poikkeuksellisia mahdollisuuksia. Elleniä kannustettiin taideopintoihin ja hän pääsi nuoresta pitäen matkustamaan Euroopassa. Tämä oli harvinaista jopa säätyläisnaiselle 1900-luvun vaihteessa.

Ellen Thesleff eli kosmopoliittista taiteilijaelämää. Opinnot dekadentissa Pariisissa olivat johdatusta taiteilijoiden maailmaan sekä vaikeasti määriteltävään tyylisuuntaan, symbolismiin. Kotoisimmillaan hän oli Firenzessä Italiassa sekä Suomessa Muroleen huvilalla.

Ajalleen radikaali lyhyt hiustyyli ja suorasukainen haastava olemus luovat kuvaa itseriittoisesta säätyläisnaisesta. Vaatimattomuus ei ollut Ellen Thesleffin suurimpia hyveitä. Elämäkertaa rikastavista kirjeistä saa välillä kuvan, että Ellen ei itsensä lisäksi juuri arvostanut muita taiteilijoita. Tämä toki saattoi olla eräänlainen puolustuskeino ajan ilmapiiriä vastaan.

Taiteilijanainen oli 1900-luvun alkupuolella vielä harvinaisuus, johon ei aina osattu suhtautua muuten kuin sukupuolensa edustajana. Schreck esittää, että Thesleff eli taiteellaan ja apurahoillaan. Luulen kuitenkin, että ihan omillaan hän ei olisi pystynyt ylläpitämään teoksessa kuvattua elintasoa. Huoleton seura- ja taiteilijaelämä Euroopan kahviloissa ja kulttuuririennoissa oli tuskin ilmaista. Tilaustyöt, kopioiden maalaaminen ja taiteen opettaminen olivat tinkimättömälle taiteilijalle kauhistus.

Ellen Thesleff ei perustanut omaa perhettä, mutta sisarukset Thyra ja Gerda olivat hänelle hyvin läheisiä. Tärkein ihminen perheen ulkopuolelta oli teatterivaikuttaja Edward Gordon Craig, johon hänellä oli ainakin intensiteetiltään yksipuolinen rakkaussuhde. Tyylikäs naisten suosiosta nauttinut Gordon oli Ellenille sielunkumppani ja älyllisesti tasaveroinen ystävä.

Elämäkerta etenee kronologisesti ja kuvaliite noudattaa samaa logiikkaa kertoen oman tarinansa Thesleffin taiteen kautta. Kaiku vuodelta 1891 – taiteilijan läpimurtoteos kuvaa realistisesti nuorta maalaistyttöä. 1940-luvulla maalattu myöhäisvaiheen teos Aurinkosuudelma on miltei abstraktia pastellivärein toteutettua liikettä. Muutos viidessäkymmenessä vuodessa on ollut merkittävä. Ellen Thesleff oli ensimmäisiä suomalaisia ekspressionisteja.

Hanna-Reetta Schreck

Hanna-Reetta Schreck

Teoksen kustantama elämäkerta tuntuu laadukkaalta kädessä. Sivut ovat paksuja, taitto miellyttää silmää ja valokuvat tuovat kohteen lähelle. Runsas ja värikäs kuvaliite sisältää taiteilijan tärkeimmät teokset. Kirjaa on palkitsevaa lehteillä sanallisten teosanalyysien ja kuvaliitteen välillä.

Kirjoittajan ääni tulee paikoin yllättäen ja voimakkaasti esiin taustalta. Mielenkiintoisinta on, kun taidehistorioitsija nousee puolustamaan taiteilijaa miehisiä aikalaiskritiikkejä vastaan. Hanna-Reetta Schreck on uppoutunut syvälle Ellen Thesleffin maailmaan.

Minä maalaan kuin jumala on eletyn makuinen matka taiteeseen, säätyläiselämään ja naisen asemaan lähihistoriassa. Laaja, runsas ja huolella kirjoitettu elämäkerta on kokonaisuudessaan hieno kulttuuriteko. Lukijan on hyvä kuitenkin muistaa, että Hanna-Reetta Schreck on aina ja joka tilanteessa Ellen Thesleffin puolella.

Minä maalaan kuin jumala
Hanna-Reetta Schreck

Kustannusosakeyhtiö Teos
Sivuja: 400
Ulkoasu Annukka Mäkijärvi


LISÄÄ JUTTUJA:

Pintandwefall