Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin – Juliet Jonesin Sydän

10.09.2016
Teksti:
Fiilis: Muistoisa

Toim. Katja Juhola, Tanja Konttinen, Pia Parkkonen

Kun Sami ”Jones” Parkkonen soitti vanhoille bändikavereilleen, ja pyysi soittamaan syntymäpäiväjuhliinsa, alkoi uusi luku suomirockin ilopillerin tarinassa. Sami hämäsi tovereitaan kertomalla, että kaikki muut olivat jo suostuneet, ja kaikki lähtivät mukaan. Fiilis porukalla oli innostunut, tätä piti saada lisää. Juliet Jonesin Sydän oli taas kasassa lähes 20 vuoden jälkeen. Paluukeikka Tavastialla oli loppuunmyyty. Tästä alkoi Juliet Jonesin Sydämen rakkauden kesä 2015. Bändi ja suuret fanit olivat ihastunutta intoa täynnä. Näissä tunnelmissa päätettiin koota Juliet Jonesin Sydämen tarinoita kovien kansien väliin. Käsissäni on aivan erityinen fanikirja: Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin.

En ollut kovin innostunut Juliet Jonesin Sydämen paluusta kuullessani, ettei Eero Hyyppä pysty enää soittamaan parkinsonin taudin takia. Muistan bändin loistavana bile- ja keikkabändinä, joka kulminoitui Eeron persoonaan. Kesällä 2015 Oulun Qstockissa kävelin puolivahingossa sirkustelttaan, jossa Jonesit olivat juuri aloittaneet. Soitto näytti ja kuulosti irtonaiselta. Jossain vaiheessa Eero Hyyppä kärrättiin pyörätuolissa lavalle laulamaan Renttua. Tilanteessa oli jotain hyvin koskettavaa symboliikkaa. Siinä nieleskellessä huomasin kyynelten valuvan useilla kasvoilla. Kun minulle tarjottiin kirjaa bändistä, ajattelin että on minulla ainakin tämä tunne saada kiinni arviotani varten.

Ensimmäistä kertaa kirjaa selaillessa alkoivat epätoivon aallot kulkea lävitseni. Mihin olinkaan tarttunut? Teos vaikuttaa suuresti vanhojen ukkojen ja keski-ikäistyneiden tätien nostalgiselta rakastuneelta muistelolta. Sellainen on ihan kauheaa. Suurella sydämellä kirjoitettuja sanoja ei voi toimittaja mennä lyttäämään, mutta toisaalta omien tekstien kanssa pitää pystyä elämään. Kirja pyöri päivästä- ja sitten viikosta toiseen yöpöydällä ja kesän reissuilla mukana. Viimein sain päätettyä, että luen kirjan kerralla alusta loppuun. Hyvä näin, sillä teos on lopulta hyvin sympaattinen kirja hyvin sympaattisesta bändistä.

Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin on Juliet Jonesin Sydämen fanikirja. Bändin jäsenet ja fanit kertovat muistojaan puhekielellä, joka murteineen särähtää välillä vähän korvaan. Eeron äänenä toimii pääosin hänen vaimonsa Kata. Yhteisiä muistoja kertovat myös tutut muusikot: Pauli Hanhiniemi, Dave Lindholm ja Jouni Hynynen. Muusikkojen tarinat kommelluksista matkoilla, keikoilla ja studiossa ovat viihdyttäviä. Bändielämän kokemukset ja kohellukset kaikkinensa ovat mielenkiintoista luettavaa – tarinat ovat hyviä ja hauskoja. Bändin jäsenistä en nimeltä, etenkään vain etunimeltä, tuntenut kuin Eeron, joten välillä piti palata tarkistamaan, kuka milloinkin on äänessä. Suurelle Juliet Jonesin Sydän -fanille tämä ei tietenkään ole ongelma.

Kilttien poikien ja fanien kertomaa

Juliet Jonesin Sydämen superfanien, entisten ja nykyisten bändärityttöjen on varmasti hienoa lukea kaltaistensa seikkailuista ja tuntemuksista. Nämä punaisella painetut runot ja muistot ovat vähän vaivaannuttavaa luettavaa, mutta toisaalta näin ne on helppo sivuuttaa. Puheenvuoroina etenevä kerronta bändin vaiheista alkuajoista tähän päivään, on sen sijaan yllättävän toimiva valinta. Tarinoiden kautta tunnelmat välittyvät nopeasti vaihtuvina kuvina. Sarjakuvamaisuus on yksi Jonesien kantavia teemoja bändin nimeä myöten. Hauskimpia tarinoita on Eeron ja Katan kissan toimiminen parisuhdetyössä: Riidan jälkeen Eero lyö oven kiinni perässään ja painuu baariin. Kissa seuraa perässä kuppilan ovelle asti, ja eihän sitä siihen voi jättää. Eero joutuu palaamaan kotiin eläimen kanssa, ja siitä sitten sopu syntyy. Hauska anekdootti kertoo paljon ihmisistä – ja toki kissoista.

Mitään paljastuksia, tai törkyä ei fanikirjasta luonnollisesti löydy. Kaikki ovat niin mukavia ja hyviä tyyppejä, että asiaa korostetaan useaan otteeseen. Rivien välistä on havaittavissa pientä nurinaa Eeron eksentristä luonnetta sitoutumista kohtaan. Pieniä ryppyjä sattuu välillä rakkauteenkin, kun kuljetaan tiiviisti yhdessä ja alkoholin kanssa läträtään, mutta kovin sopuisilta vaikuttavat Jonesin pojat. Bändäreistä pidetään huolta, ja vain sivulauseessa mainitaan, että ehkä joskus saattoi tapahtua joitain aikuisten juttuja. Mitäpä ne sellaiset muille kuuluu.

Kirjan loppuun on kerätty settiin kuuluvien biisien sanoituksia, ja sitten tarinoita lauluista ja niiden synnystä. Sanoja lukiessa alkavat sävelet soida päässä, ja bändin yksinkertaisen monipuolinen nerokkuus muistuu mieleen. Totean, ilolla ettei sittenkään ole pakko olla superfani, että voi nauttia Juliet Jonesin Sydämen fanikirjasta – toki siitä olisi apua.

 

Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin – Juliet Jonesin Sydän
Katja Juhola, Tanja Konttinen & Pia Parkkonen

Like kustannus
Sivuja: 209


LISÄÄ JUTTUJA:

Se murhaa joka osaa All Eyez on Me Ember Falls, Spinefarm Records, Universal Music Group, NEM Agency