Late Night Comedy Island – Ja Viikinsaaressa repeili muukin kuin pilvipeite

13.08.2016
Teksti:
Kuvat:
K

Perjantaina 5. elokuuta lupailtiin Tampereelle koko päiväksi ukkosta ja sadetta. Molempia saatiinkin pitkin päivää, mutta kuin taikaiskusta pilvipeite alkoi repeillä, kun suuntasin laivalla kohti Viikinsaarta, jossa odotti viiden stand up -koomikon yhteinen ilta Late Night Comedy Island.

Illan isäntänä toimi Heikki Vilja, jonka hyväntuulinen ja helposti lähestyttävä arkisiin asioihin pureutuva ote loi hyvät olosuhteet loppuillalle. Kuten asiaan kuuluu, osa yleisöstä sai osansa vitsailusta. Ensimmäisenä kohteiksi joutuivat paikalle osunut polttariporukka ja pari riviä taaempana istunut yksinäinen hevimörkö, joka Viljan mielestä oli paikalla varaamassa eturivin paikkaa seuraavan päivän metallifestivaali Saarihelvetistä. Polttareista ja sinkkuudesta päästiin sujuvasti seuraaviin aiheisiin – avioliittoon ja lapsiin, joista Viljalla itsellään on tuoreempia muistikuvia ja hyvin paljon kerrottavaa. Varsin monet yleisöstä taisivat tunnistaa jutuista joko itsensä tai läheisensä, sillä nauru hersyi kuulijoiden keskuudessa hyvin taajaan. Repeillä alkoi jo tässä vaiheessa muukin kuin pilvipeite.

mikko_kauppinen

Mikko Kauppinen

Seuraavana esiintynyt Mikko Kauppinen kuuluu suuntaavan kohti suomalaista stand up -eliittiä omaleimaisella karismallaan ja tiiviillä näkemyksillään ympäröivästä maailmasta. Tiiviitä jutut olivatkin, sillä pituutta niillä oli pisimmilläänkin parin lauseen verran, mutta ainakaan tähän yleisöön Kauppisen huumori ei purrut. Kansaa tuntui huvittavan lähes yhtä paljon kuin aikakauslehdestä ulkoa opeteltujen vitsien kertominen sukujuhlissa.

jani_salo

Jani Salo ja Hapsiainen

Ennen väliaikaa kuultiin vielä Jani Salon esiintyminen, joka sitten hajoitti viimeisetkin pilvenrippeet ihmisten mielistä, vaikka hetkittäin lähestyttiinkin dagssonmaista ”saako tälle edes nauraa” -linjaa. Ja naurettiin silti. Kovaa ryöpytystä sai varsinkin Salon oma uskonnollinen tausta, sillä mies on kasvanut jehovantodistajaperheessä, mutta sen ohessa oikeastaan kaikkiin uskonnollisiin suuntauksiin kohdistui pieni piikki. Tämä ei kuitenkaan jäänyt ainoaksi lapsuusmuistoksi, sillä käsittelyyn pääsivät myös tällä hetkellä niin trendikkäät ”traumoja aiheuttaneet lastenohjelmat”. Toisin kuin esimerkiksi Helsingin Sanomain Nyt-liitteen listaamat traumaattiset lastenohjelmat, Salo nosti esiin Hapsiaisen. Ja kyllä, kohdeyleisö tiesi mistä on kyse. Hiekkalaatikossa tepasteleva keski-ikäisen miehen käsi lienee palanut useammankin pienen ihmisen verkkokalvoille aikanaan.

heikki_vilja_2

”Kun lapsi odottaa paahtoleivän ponnahtamista, se näyttää suunnilleen tältä.”

Tästä nuoruusmuistelusta siirryttiin sitten väliajalle, eli jonottamaan. Jono muodostui nopeasti ja massiivisesti niin anniskelupisteen kuin wc:nkin välittömään läheisyyteen. Ihmeen kaupalla suurin osa yleisöstä ehti kuin ehtikin takaisin lavan välittömään läheisyyteen ohjelman jatkuessa. Salaa yllätyin siitä, ettei kukaan vitsaillut naisten vessajonoista, joka perinteisesti ulottui ulos asti. Miesten vessaan sitä vastoin ei ollut jonoa. Liekö useampikin taho käyttänyt hyödykseen poniaitauksen tolppia hyväkseen?

Toisenkin puoliajan kävi korkkaamassa Heikki Vilja. Tällä kertaa pureuduttiin erityisesti lapsiperheen arkeen. Väitän kyllä, että osa aikuisistakin voisi tuijottaa leivänpaahdinta odottaessaan, että leipä ponnahtaa ulos… Tosin ei välttämättä vielä siinä vaiheessa, kun leipä ei vielä ole paahtimessa. Jostain syystä kukaan ei kuitenkaan tunnustanut vahtivansa paahdinta. Itse olisin voinut, jos minulla olisi paahdin.

tuula_kolehmainen

Tuula Kolehmainen

Tuula Kolehmaisen setti ruoti varsin syvällisesti sinkkunaisen elämää, tai sinkkuihmisen. Olen nimittäin aika varma, että nirsous on monien sinkkujen ongelma nykyään. On se vaan kumma, kun hyvä ihminen ei kelpaa! Kaikki muutkin yksin elävän ihmisen ongelmat tulevat käsitellyksi Kolehmaisen puheissa. Ja koska kaikki ovat olleet joskus sinkkuja, kaikki tietävät mistä on kyse. Ja kaikki on hauskaa, koska se on totta.

petri_hankonen

Petri Hankonen

Illan persoonallisimmasta esiintymisestä vastasi Petri Hankonen, joka yhdisteli roisiin, pikkukaupunkia käsitelleeseen huumoriinsa myös itse säveltämäänsä musiikkia akustisella kitaralla säestettynä. Kuten asiaan kuuluu, molemmat esitetyt kappaleet olivat vitsejä itsessään. Hankosen huumori lämmitti erityisesti pikkukaupungin kasvattia, sillä sekin oli hauskaa vain olemalla totta. Setti jäi valitettavan lyhyeksi, sillä illan pituutta rajoitti laivaliikenteen loppuminen Viikinsaaren ja Laukontorin välillä. Jo viimeistä edelliseen laivaan ehtiminen tarkoitti sitä, ettei yömaksutta päässyt enää kotiin asti.

Viikinsaari tarjoaa ympäristönä mitä mainioimmat puitteet monenlaiselle viihteelle ja Late Night Comedy Islandissa pilvipeitteen lisäksi repeili myös yleisö. Viikinsaarta soisi käytettävän enemmänkin erilaisten tapahtumien miljöönä, sillä sijaintinsa puolesta se on samaan aikaan syrjäinen ja lähellä.




LISÄÄ JUTTUJA:

Segerstam, tfo Operaatio Mekong Kärsimys on turhaa