Kryptinen KarmaRock pärjää isommillekin festareille

03.08.2016
Teksti:
Kuvat:
K

30. heinäkuuta Harjavallan koulukeskuksen rannan täytti rennon letkeä festarikansa, kun yksipäiväinen KarmaRock polkaistiin käyntiin. Koulukeskuksen ranta on tämän kokoiselle festarille oivallinen paikka kaikin puolin, opasteet paikalle olivat erittäin hyvät ja parkkitilaa riitti. Portit oli sijoitettu likimain täydelliseen kohtaan ja jonoja ei syntynyt juuri ollenkaan.

Näillä festeillä ei siis artisteja tiedetty etukäteen – lukuun ottamatta isäntäbändi Maj Karmaa.  Lavoja festeillä oli kolme: Lava, Toinen Lava sekä Kaljaamo. Artistit aloittivat aina tasatunnein ja soittivat kolmisen varttia, tätä seurasi vartin tauko. Yksikään artisti ei soittanut päällekkäin ja näin ollen kaikki päivän esiintyjät olivat mahdollista nähdä alusta loppuun, mikä oli mielestäni vallan mainiota. Paikalle saapuessamme ensimmäinen artisti, metallibändi Local Masonic, oli jo kerennyt avaamaan päivän Toisella Lavalla ja keikka oli loppusuoralla. Päivän kulkuun mukavaa kutkutusta toi arvuutella salamyhkäisiä selostuksia esiintyjistä.

”Hän on messias. Hän on vapahtaja. Hän meidät pelastaa. Hän on runoilija. Hän on taiteilija. Hän on näyttelijä. Hän on myös laulaja. Come on. Come on.”

Arvaatkos? Lue eteenpäin, niin selviää.

Kahdelta Lavalle kuulutettiin haminalainen vuonna 2007 perustettu ja kolme levyä julkaissut nelihenkinen Varvara. Bändi soittaa oman kuvauksensa mukaan vaihtoehtorockia. Keikalla riitti katsojia, bändi veti hyvin mutta meno oli melkoisen vaisua, joten yleisökään ei kovin riehakkaasti intoutunut jammaamaan mukana.

Kolmelta Kaljaamossa aloitti ihanan raikas ja swengaava, porilainen rockabillybändi RelaxTrio. Kaljaamon penkit notkuivat ja sympaattisen pienen lavan edusta täyttyi nopeasti ihmisistä. RelaxTrio on perustettu vuonna 2004 ja se on julkaissut neljä levyä; Perustyyliin (2007), Shake & Roll (2012), Stop this Madness (2014) sekä III (2016). Bändi keikkailee ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla ja se on myös huomioitu laajasti. Esimerkiksi bändin kuopusalbumi, III, on saanut erinomaiset arvostelut kanadalaiselta radiokanava Shakin Katzilta. Etenkin Basisti-solisti Linda Teräsen ääni sai aikaan kylmät väreet.

Toiselle lavalle neljältä ponkaissut, joulukuussa 2015 debyyttialbuminsa julkaissut rockbändi Salaliitto ei valitettavasti saanut ihmisiä tempautumaan mukaansa. Pari uskollista fania kuitenkin jammasi ahkerasti keikan alusta loppuun saakka.

"Nyt elämme heinäkuun loppua. Lähes jokainen kuukausi loppuu aikanaan, jopa täällä satakunnassa päin. Tummia säveliä kauniina kesäpäivänä."

”Nyt elämme heinäkuun loppua. Lähes jokainen kuukausi loppuu aikanaan, jopa täällä Satakunnassa päin. Tummia säveliä kauniina kesäpäivänä.”

Tämän esittelyn turvin viideltä Lavan valtasi porilainen, parhaillaan uutta levyä valmisteleva, indie-rockbändiksi itsensä kategorioinut End of August. Bändi oli itselleni tuntematon, mutta syöksyn nyt täysin sydämin tämän faniksi. Bändin esikoisalbumi The Deep Sleep julkaistiin elokuussa 2012. Toinen, sinkku nimeltä If Something Should Happen To Me ilmestyi marraskuussa 2012 ja kuopus, Life Noire, näki päivänvalon elokuussa 2014. Bändi soitti yhteen tajuttoman hyvin ja solisti-kitaristi Petteri Salosen tumma ääni on jotain käsittämätöntä. Tällä keikalla yleisöä riitti ja ilmassa oli suurta fiilistä.

”Tätä tekniikkaa on muualla suomessa käytetty lähinnä Toto-tulosten tarkistamiseen sekä epäilyttävien kirjekavereiden hankintaan. Käytössä edelleen Helsingissä.”

No mikäs muukaan kuin Teksti-tv 666. Vuoden 2014 huhtikuussa alkunsa saanut, kahdeksanhenkinen bändi räjäytti Toisen Lavan kuudelta, suomipunkin siivin meno äityi hurjaksi sekä lavalla että yleisössä. Aurinko paistoi ja fiilis oli mitä parhain. Bändi on julkaissut aiemmin kolme levyä; 1 (2014), 2 (2015) sekä 3 (2016).

KarmaRockissa hyvä fiilis näkyi ja kuului päivästä pitkälle yöhön saakka.

KarmaRockissa hyvä fiilis näkyi ja kuului päivästä pitkälle yöhön saakka.

 

Karmarock - Olavi Uusivirta (3)

Olavi Uusivirta

Seitsemältä lavan otti haltuun Olavi ”Vapahtaja/Messias/Pelastaja” Uusivirta. Pettyä ei tarvinnut, sillä Uusivirralle tyypilliseen tapaan keikka oli täynnä energiaa ja artisti otti yleisönsä vastaan avoimin sylin. Suurena plussana festariyleisö sai myös kuulla laajasti sekä uutta että vanhaa tuotantoa. Yleisön joukosta löytyi selkeästi iso joukko Uusivirran faneja, koska useimmat laulut osattiin laulaa mukana sanasta sanaan.

Kahdeksalta Kaljaamossa nähtiin kolmihenkinen Vuoltee. Bändi on julkaissu kaksi levyä: Tyhjyyden Kuningas sekä Vuoltee. Itselleni välittyi fiilis siitä että pojat ehkä tavoittelivat jotain alkuaikojen Apulannan habitusta mutta metsään mentiin. Ihmisiä saapui katsomaan mutta mielenkiinto ei riittänyt monillakaan kovin pitkälle, ja lavan edusta tyhjeni nopeasti. En koe nähneeni lavalla ainoatakaan erityisen lahjakasta esiintyjää ja keikka oli kaiken kaikkiaan tylsä sekä flegmaattinen.

Karmarock - Ylppö (2)

Yhdeksältä Lavalla karjui Itse Herra Ylppö – samalla kun ensimmäinen jyrähdys kajahti festarikansan yllä. Ylppö ilmoitti Maj Karman olevan niin kohtelias isäntä, että he ottavat jopa sateen niskaansa. Keikalla kuultiin runsaasti myös vanhempaa tuotantoa ja esiintyminen oli Karmalle tyypillisesti erittäin intensiivistä. Sateen ropsahdukset keikan aikana eivät ihmismassaa vähentäneet ja hanat aukesivat kunnolla vasta keikan ulkopuolella.

Karmarock - Ylppö (4)

Atomirotta aloitti soitannan Toisella Lavalla kello 22, ja meininki oli mahtava. Niskaan ropisevat pisarat eivät menoa haitanneet, vaan ihmismassa jaksoi bailata artistin mukana keikan alusta loppuun. Vuonna 2010 aloittanut, kolme levyä julkaissut Lost Society hyppäsi puikkoihin Lavalla klo 23. Meno oli kohtalainen mutta Atomirotan jälkimainingeissa bändi jäi auttamatta jalkoihin. Loppuillan kurja ilma alkoi kenties tässä kohtaa jo verottaa festarikansaa. Vuorokauden vaihtuessa, Toisella Lavalla päivän lopetti räppärilupaus View. Suomenkielinen räppi upposi festarikansaan ja KarmaRock päättyi hyvässä flowssa. Ainoan miinuksen päivään toi loppuillan ikävä ilma, jonka ansiosta fiilis hieman kärsi.

Karmarock - Ylppö (3)

Kaiken kaikkiaan vuoden 2016 KarmaRock oli mielestäni erittäin onnistunut. Paikalle oli saatu esiintyjiä useista genreistä, ja festari on juuri sopivan kokoinen ja pituinen. Vaikka KarmaRockia ei tänäkään vuonna rakennettu pelkästään kovinta huutoa olevista artisteista, kiteytyvät siellä mielestäni kaikki hyville festareille tärkeät ominaisuudet. Järjestäjät olivat miettineet selkeästi kaiken huolella alusta loppuun ja ihmiset saapuvat paikalle jo muunkin kuin musiikin takia.  Illan aikana nähtiin monet KarmaRock-ystävien iloiset jälleennäkemiset, eväskoreista jaettiin ventovieraille ja Uusivirran keikalla artistille itselleen tarjottiin huikkaa. Välimatkat näillä festareilla olivat olemattomat, lavalta toiselle käveli minuutissa, työntekijöillä oli selkeästi hyvä henki ja ruokaa tai juomaa ei montaa minuuttia tarvinnut jonotella. KarmaRock ei todellakaan jää isompien festareiden jalkoihin, ja 29. heinäkuuta 2017 nähdään varmasti jälleen tätäkin vuotta parempi festari!Karmarock - Ylppö (1)




LISÄÄ JUTTUJA:

Osteri - Rosa Meriläinen