Korpisoturi

03.02.2017
Teksti:
Fiilis: Veikeä

Korpisoturissa odotetaan maailmanloppua. Ensimmäinen luku on nimetty mystisesti: Sitten kun SHTF.  Mistä on kyse? Luen Urbaania sanakirjaa ja kirjainten takaa löytyy termi When the Shit Hits The Fan. Romaanin päähenkilö, Ahma on korpisoturi – sitten kun SHTF, eli kun paska osuu tuulettimeen, Ahma on valmistautunut. Laura Gustafsson kertoo humoristisen tarinan miehestä, joka muuttaa korpeen ja valmistautuu tuntemamme yhteiskunnan romahtamiseen.

Luen romaania muutaman sivun, ja sitten netissä menee huomaamatta toista tuntia, olen löytänyt maailmanlopun odottajat. Sivusto toisensa jälkeen löydän vakavia pohdintoja ja neuvoja, miten varustautua erilaisiin uhkiin. Luulin, että television maailmanloppuun ja zombieapokalypsiin varautuvat punaniskat ovat yksittäisiä hörhöjä. Näin ei ole, sillä asiasta keskustellaan vakavasti, ja Suomessakin on paljon romahdukseen varautuvaa selväjärkisen kuuloista väkeä.

En taida kuitenkaan tilata Varustelekasta Itä-Saksan ylijäämä – säteily-suojapukua, vaikka se tyylikäs onkin. Ehkä se kannattaisi, sillä olemme huomanneet viime aikojen uutisista, että  yhteiskunnan tapahtumat eivät ole kovin hyvin ennustettavissa. Jotain lohdullista varautujan optimismissa on – voi olla, että niillä joilla on eniten menetettävää, on suurin kokoelma säilykkeitä.

Palataanpa Ahmaan. Gustafssonin nokkela ja hauska teksti antaa mahdollisuuden erilaisille lukutavoille, joten valaisen asiaa parilla lyhyellä lainauksella ahmasta ja sitten Ahmasta:

”Ahma haluaa elää omissa oloissaan. Eikä sen matalaan kalloon mahdu se seikka, että jokainen eläin, jonka se tappaa tai syö muuten vain, kuuluu jollekin, joko ihmiselle tai valtiolle. Ja että oikeastaan ahma on itsekin valtion omaisuutta.

”Hän on Ahma, harmaasilmäinen, terävänenäinen, ohutviiksinen. Lakin alta kihartuu soran ja sannan värinen tukka. Katseessa terävyyttä, pistävyyttä, on joku joskus sanonut. Voi johtua siitä, että hänellä on tapana siristellä.

Laura Gustafsson

Laura Gustafsson kesällä 2016 Bättre Folkissa.

Kirjan alusta poimitut lainaukset kertovat paljon Laura Gustafssonin huumorista ja päähenkilöstä. Kirjailija luo väliin selkeitä, väliin sumeita viittauksia, vertauksia ja kielikuvia, joista lopulta muotoutuu ihastuttavia kudelmia.

Tarinaa ei kannata tässä referoida, lainaan takakannesta: ”Korpisoturi on kertomus miehestä, joka odottaa maailmanloppua. Ahma muuttaa Suomen itärajalle omavaraiseksi erakoksi.” Ihan erakkona eläminen ei Ahmaltakaan onnistu, ja lähikylän naisiakaan Ahma ei pääse pakoon. Lopussa lukija voi miettiä ovatko kaikki tarinat rakkaustarinoita.

Korpisoturi ei ole mikään suuri syvällinen kehityskertomus, mutta pienistä ajatuksista ja tiedon kappaleista koostuva keitos on viihdyttävää ahmittavaa. Kirja on kiva avata ihan satunnaisesta kohdasta ja hihitellä Ahman ajatuksille likimain kaikesta, esimerkiksi taiteesta, seksistä ja tasa-arvosta ja vaikkapa siitä, kenellä on vastuu ihmisen kannansäätelyssä. Kirjastoihmisenä en malta olla kertomatta esimerkkiä:

”Kirjastolaitos, joo joo, onhan se ihan demokraattinen. Mutta suurinta osaa kirjastojen valikoimasta ei kukaan kaipaa. Mitä siitä kaikesta säilyy kun romahtaa. Kirjojen lämpöarvokin on surkea.”

Korpisoturissa ei olla vakavia. Romaani sisältää myös yksityiskohtaisia tietopaketteja. Opimme esimerkiksi, miksi ja miten kasvatetaan härkäpapuja, tai että miten tehdään kahdensadan litran roskasäiliöstä huusi.

Tieto-osuudet ja Ahman logiikalla kerrotut ajatukset ovat väliin hykerryttäviä. Laura Gustafsson on taitava kirjoittaja – väliin ajatusten juoksutus on hengästyttävän palkitsevaa. Kerrontaa eteenpäin vievä veijaritarina, on sitä vastoin kömpelö ja lapsekas, mutta tarjoaa varmasti hupia toisenlaiselle lukijalle.

Korpisoturi on hauska ja informatiivinen romaani. Vakaviakin asioita käsitellään kieli poskessa, mutta ajatuksella. Tarina ei ole järin yhtenäinen, tai ikimuistettava. Toisaalta rakenne on perusteltu ja teksti on todella hauskaa ja viihdyttävää luettavaa. Sujuvuutta ei voi kuin ihailla.

Korpisoturi
Laura Gustafsson

Into kustannus
Sivuja: 257


LISÄÄ JUTTUJA:

Roky Hill & The Garden Of Daggers Onko teillä tämmöistä?