Jori Hulkkonen – Elektronisen musiikin suomalainen uranuurtaja

22.01.2016
Teksti:
Kuvat:
K

Elektronista musiikkia on moneen lähtöön, mutta kun yhden ihmisen käsistä lähtevät monen projektin langat, saattaa herätä kysymys, miten projektit pysyvät järjestyksessä. Nousu otti yhteyttä suomalaisen elektronisen musiikin monitaituriin Jori Hulkkoseen selvittääkseen tätä ja valottaakseen miehen omaa käsitystä hyvästä musiikista ja menestyksestä.

Jori Hulkkonen kertoo olleensa aina kiinnostunut musiikista, mutta halusi toteuttaa asiat omalla tavallaan.

– Perinteinen bänditoiminta ei koskaan kiinnostanut sen enempää taiteelliselta kuin sosiaaliseltakaan kantilta. Elektroninen musiikki antoi vapaat kädet toimia omilla ehdoilla.

Hulkkonen kiinnostui elektronisesta musiikista 80-luvulla asuessaan Kemissä.

– Elektronisen musiikin estetiikka vain kolahti, niin soundillisesti kuin yllättävän usein visuaalisestikin. Kyse luultavasti oli osittain niin futuristisen musiikin tarjoamasta eskapismista, kuin kapinasta vallitsevaa tukkametallikulttuuria vastaan.

Aloittaessaan elektronisen musiikin tekemisen vuonna 1988 Hulkkonen siirtyi suoraan asiaan.

– Jätän kokeilemisen muille, hän tiivistää.

Hulkkosen musiikilliset esikuvat ovat vaihdelleet aikojen saatossa.

– Vuosien varrella esikuvat ovat vaihtuneet aika lailla. Harva 80-luvulla vaikutuksen tehnyt artisti jaksaa kiehtoa enää 2010-luvulla. Mutta joitain nimiä mainitakseni John Foxx, Raymond Scott, Scott Walker, Carl Craig ja Pet Shop Boys ovat osaltaan vaikuttaneet vahvasti lähes koko urani ajan.

Nostalgialla ei hänelle ole musiikillista itseisarvoa.

– En pidä nostalgiasta; itseäni kiinnostaa vuoden 2016 musa huomattavasti enemmän kuin vaikkapa vuoden 1986.

Monta rautaa tulessa

Jori Hulkkonen, Sin Cos Tan, NUNTIUS, Acid Symphony OrchestraHulkkonen on Suomen tuotteliaimpia elektronisen musiikin tekijöitä.

– Tällä hetkellä oman soolourani – niin artistina, tuottajana kuin DJnä – lisäksi Sin Cos Tan, Acid Symphony Orchestra sekä yhteistyöni Tigan kanssa ovat työpöydällä.

Projektien erotteleminen ei tuota miehelle itselleen vaikeuksia, vaan eri projektit mahdollistavat toisistaan eroavien tyylien toteuttamisen ja tarjoavat mahdollisuuksia tarkastella musiikin tekemistä tarkkaan määritellyn laatikon ulkopuolelta.

– Keskenäänhän nämä ovat kaikki hyvin erilaisia, eikä ainakaan minulla ole vaikeuksia erottaa, missä rajat kulkevat. Enemmänkin nämä ruokkivat toisiaan ja mahdollistavat niin irtiottoja kuin tuoreita näkökulmia toisiin samaan aikaan menellä oleviin projekteihin.

Hulkkoselle kaikki levyt ovat yhtä henkilökohtaisia artistinimestä riippumatta.

– Pseudonyymeissä kyse on enemmänkin tietynlaisista luovista leikeistä, joissa asetan uudenlaiset lähtökohdat ja odotukset sekä itselleni että yleisölle. Pseudonyymit mahdollistavat konseptuaalisten kokonaisuuksien toteuttamisen niin, että ne ovat esteettisesti eheämpiä.

Eri projektien väliset erot ovat Hulkkosen mukaan usein peruja yhteistyökumppanien mukanaan tuomista musiikillisista näkökulmista.

– Olipa kyse sitten Sin Cos Tanista tai Tigan kanssa biisien kirjoittamisesta, niin lähtökohtaisesti se dynamiikka, jolla lähdetään liikkeelle ja ideoita työstetään, on hyvin erilainen kuin yksin musaa tehdessä.

Kehittyminen ja itsensä haastaminen ovat Hulkkoselle keskeisessä osassa musiikkia tehtäessä.

– Itselläni on tietty musiikillinen viitekehys, jota toki yritän jatkuvasti venyttää ja haastaa, koska en halua toistaa samoja juttuja levy levyltä. Mutta duunin tekeminen muiden kanssa on se helpoin tapa altistua uusille ajatuksille, myös musiikillisesti.

Hulkkosen projekteista Juho Paalosmaan kanssa toimiva Sin Cos Tan julkaisi vuoden 2015 lopulla EP:n Smile Tomorrow Will Be Worse. Hulkkosen mukaan EP toimi eräänlaisena välilaskuna ennen seuraavaa täyspitkää.

– Viimeisin täyspitkämme Blown Away oli kokonaisuutena niin omanlaisensa, että totesimme ennen seuraavaa albumia tarvitsevamme pienen irtioton. Smile… on selkeästi suoraviivaisempi ja tanssittavampi kuin isoihin kertseihin ja poppikoukkuihin keskittyneet albumimme.

Pitkää taukoa ei Sin Cos Tanillakaan ole edessään, sillä uuden materiaalin tekeminen on jo aloitettu.

– Uutta matskua on työn alla ja ensi vuosi näyttänee, minkä kokoisessa ja muotoisessa formaatissa se tuodaan kuultaville.

Hyvän musiikin vaikea määritelmä

Kaupallisesti menestyvä ja hyvä musiikki ei ole läheskään kaikkien musiikkia kuuntelevien mielestä sama asia. Myös Hulkkonen allekirjoittaa tämän näkemyksen.

– Vuonna 2016 musiikki, jonka koen hyväksi voi olla myös kaupallisesti hyvin menestyvää, tosin aika harvoin näin käy. Kaupallisesti hyvin menestyvä taas on mielestäni hyvin harvoin hyvää – tai edes siedettävää, hän pohtii.

Vuonna 2014 Hulkkonen mainitsi Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei osaisi tehdä kaupallista musiikkia. Kaupallisuuden hän määrittelee muiden miellyttämiseksi omat esteettiset arvot unohtaen.

– Kommenttini Helsingin Sanomille viitannee siihen, etten osaa tehdä biisejä niin sanotusti tilauksesta. Lähtökohtaisesti kaupalliseen mestykseen pyrkivän musiikin tekeminenhän yhä enenevässä määrin vaatii omien esteettisten näkemysten unohtamista, ja valtavirran seuraamista.

Aina kaupallinen menestys ei tapahdu julkaisuhetkellä, vaan suurempi yleisö löytää teokset vasta pidemmän ajan kuluttua.

– Se, että pidän kiinni omista näkemyksistäni, ei tarkoita sitä, etteikö tekemäni musa voisi olla kaupallisesti menestynyttä. Koenkin että olen yleensä valtavirtaa pari vuotta edellä, tai 11 vuotta jäljessä, riippuu perspektiivistä.

Julkaisuhetkellä syntyviä hittejä on kuitenkin osunut Hulkkosenkin polulle, mutta mies ei usko, että saman kaavan toistaminen uudestaan onnistuisi. Hän näkeekin parempana vaihtoehtona itsensä ja uusien tyylien kehittämisen.

– Aina ajoittain maailman musiikkia kuuntelevan ja – ostavan yleisön ja mun polut kohtaavat. Tämä on tapahtunut muun muassa Let Me Luv U, Sunglasses At Night, Lo Fiction ja Bugatti -biisien kohdalla. Näiden “menestysten” laskelmoitu toisintaminen multa ei onnistu, sen sijaan uusien juttujen tekeminen kylläkin ja ehkä 2021 minulla on taas globaali hitti hyppysissä.

Menestys on näkemyskysymys

Jori Hulkkonen, Sin Cos Tan, NUNTIUS, Acid Symphony OrchestraSuomalainen elektronisen musiikin kenttä on hyvin kapea. Suurimpia kaupunkeja lukuunottamatta varsinaista elektronisen musiikin kulttuuria ei juuri löydy.

– Suomen skene on aika ainutlaatuinen, koska skenen historia on aika poikkeuksellinen verrattuna moneen muuhun maahan. Piirit ovat pienet ja isojen kaupunkien ulkopuolella kyse on enemmän harrastustoiminnasta kuin kaupunkikulttuurista, jota klubimusa kuitenkin pohjimmiltaan on, Hulkkonen pohtii.

Ala kuitenkin kasvaa ja kehittyy siinä, missä kaikkialla muuallakin. Uusien tekijöiden mukanaan tuomat uudet tuulet raikastavat koko genreä.

– Viime vuosina alalle on tullut onneksi paljon uusia tyyppejä, jotka ovat uutta sukupolvea – ja nykyään myös todella hyviä suomalaisia naispuolisia DJ:tä löytyy melko runsaasti. Suomi ei ole mikään oma saarensa maailmassa, vaan kulttuuri on aika samalla tasolla kuin muuallakin laadullisesti, mittakaava on vain hieman pienempi. Helsingin klubikulttuuri on todella vertailukelpoista minkä tahansa metropolin kanssa – ja 2016 Turkukin on vihdoin aktivoitunut.

Myös Suomen ulkopuolella tehdään ja kuunnellaan musiikkia, jonka funktiona ei ole pelkästään kaupallinen menestys. Hulkkonen on kiertueillaan käynyt lähes maailman joka kolkassa. Yleisön vastaanotto vaihtelee ja hyviä iltoja voi löytää lähes mistä tahansa.

– Tämä vaihtelee suuresti. Vuosituhannen vaihteessa varsinkin Ranska oli vahvaa aluetta. Nykyaikana maiden välisillä rajoilla ei ole niinkään merkitystä. Hyviä klubi-iltoja voi olla niin Meksikossa, Uudessa Seelannissa kuin Turussakin.

Hulkkonen ei määrittele menestystä numeroiden perusteella. Henkilökohtaisesti hän pitää mielenkiintoisen uran täysipäiväistä tekemistä onnistumisena.

– Ehkä koen, että minulle menestys on sitä, että olen pystynyt tekemään täyspäiväisesti nyt 20 vuotta musiikkia ilman, että on tarvinnut tehdä kertaakaan yhtään taiteellista kompromissia, ja kaikelle tälle on löytynyt ja löytyy edelleen yleisö. Minua ei kiinnosta niin sanotut pikavoitot vaan pitkän ja mielenkiintoisen uran tekeminen. Uran, joka on yhtä palkitsevaa niin musiikista aidosti ennakkoluulottomasti pitäville, kuin itsellenikin.

Elokuvamusiikkia livenä

Mielenkiintoinen miehen ura on totisesti ollutkin, sillä hänet tunnetaan niin tuottajana, DJ:na kuin artistinakin. Lisäksi rajojen rikkominen pitää myös yleisön mielenkiinnon jatkuvasti yllä. Jimi Tenorin kanssa toteutettu NUNTIUS-elokuva on malliesimerkki uudenlaisesta teoksesta.

– Meidän NUNTIUS-leffan idea lähti ajatuksesta tehdä jotain, joka olisi jonkinasteinen vastike nykyajan download-kulttuurille. Elokuva, jota ei koskaan julkaista. Ja elokuvaan kuvataan jatkuvasti uusia kohtauksia, ja siitä on monta eri leikkausta. Ja soundtrack, jota ei edes äänitetä, vaan soitetaan joka näytöksessä livenä, ja aina hieman eri tavalla. Joten jokainen näytös on uniikki.

Hulkkonen pitää elokuvaprojektia onnistuneena kokonaisuutena.

– Sekä leffa että soundtrack ovat mielestäni varsin mainioita. NUNTIUS:ta on esitetty nyt vuoden erilaisilla festareilla ympäri Eurooppaa.

Kun on ollut monessa mukana, ei ole enää paljon, mitä välttämättä pitäisi kokea. Kysyttäessä, mitä Hulkkonen haluaisi vielä kokeilla, on vastaus hyvin ytimekäs.

– Epäonnistumista.




LISÄÄ JUTTUJA:

Katja Kettu Kirby Star Allies