IIK!! 2017, osa 2/2

Vanhan ajan hieno kauhujuhla

09.11.2017
Teksti:
Kuvat:
Mari Kivioja

Pyhäinpäivän viikonloppu oli kauhun ystävien juhlaa. IIK!!-kauhuelokuvafestivaali järjestettiin jo 16. kertaa yli satavuotiaalla  Iin (T)Yöväentalolla 3.–4. marraskuuta.

Tänä vuonna festivaalin teemana oli huumorikauhu ja George A. Romero. Ohjaajalegenda menehtyi kesällä ja IIK!! kunnioitti mestaria neljän elokuvan sarjalla. Ohjelmistoon kuuluu perinteisesti vuosittain esitettävä mykkäelokuvakonsertti sekä lyhytelokuvakilpailu. Pienellä tauolla pääsimme käymään myös festivaalin kulisseissa.

Ohjelmisto sattui mustaan sydämeen niin sopivasti, ettei yhtään elokuvaa olisi malttanut jättää katsomatta. Tällä kertaa Nousun kauhutoimitukselta jäi vain pari elokuvaa väliin. Aiemmin leikki jäi kesken häntäluun kirkuessa tuskasta. Tuolityypin vaihtaminen auttoi – viisaammat olivat älynneet ottaa oman tyynyn mukaan.

Paavo J. Heinonen urakoi tuimana lipunmyynnissä

Paavo J. Heinonen urakoi tuimana lipunmyyntivastaava Tiina Niirasen kanssa.

Perjantaina George A. Romeroa ja Meatball Machine

Aloitimme juhlat Romeron ehdottomalla klassikolla Dawn of the Dead (1978), jota moni pitää ohjaajan parhaana elokuvana. Elokuva toimii edelleen ja sen sanoma on tulkittavissa kulutusyhteiskunnan satiiriseksi kritiikiksi. IIK!!-festivaalilla näimme Dario Argenton viimeistelemän euroversion.

Two Evil Eyes (1990) jatkoi Romero-sarjaa. Kaksiosainen elokuva perustuu Edgar Allan Poen tarinoihin. Elokuva on tehty yhteistyössä Dario Argenton kanssa – Romero ohjasi ensimmäisen osan The Facts in the case of M. Valdemar ja Argento toisen, The Black Cat. Elokuvassa ei olla kovin uskollisia Poen alkuperäisteksteille. Mestariohjaajat eivät ole vakavia – elokuva on ehkä tehty vähän kieli poskessa, mikä sopii hyvin tämän vuoden teemaan. Elokuvan jälkeen yleisö puhkesi spontaaneihin suosionosoituksiin. Tämä oli hauska!

Illan viimeisenä nähtiin omintakeinen body horror -splätteri Meatball Machine. (2005) Japanilainen veren ruiskuttelu on omaa luokkaansa, mutta välillä tuntui, kuin katsoisi jonkun olan takaa toimintapeliä. Tehdastyöläisten rakkaustarina on lajityyppi huomioiden jopa koskettava

Vanhan ajan tunnelmaa alkuperäisellä tekniikalla

Tapahtumassa kunnioitetaan perinteitä ja vanhat elokuvat saadaan kokea aidolta filmiltä esitettyinä. Romeron Martinin raksuttaessa 16mm projektorissa, pääsemme tutustumaan konehuoneeseen. Osa elokuvista ajetaan talon alkuperäisillä kunnostetuilla 35mm filmiprojektoreilla. Projektorit sijaitsevat palo-ovella suljettavassa betonikuutiossa johon on oma sisäänkäynti toisen kerroksen parvelta. Mekaaninen turvajärjestelmä on vaikuttava. Onnettomuuden sattuessa paloherkkä filminpätkä syttyy ja laukaisee lankaviritelmän, joka sulkee paloluukut ja oven.

IIK

Turvajärjestelyille on syynsä. Vuonna 1927 Tampereella elokuvateatteri Imatran konehuoneessa paloherkät nitraattifilmit syttyivät kohtalokkain seurauksin. Lieskat iskivät luukuista katsomoon, ja pian koko rakennus oli tulessa. Osa yleisöstä jäi loukkuun – 21 ihmistä sai surmansa ja 28 loukkaantui. Turvamekanismin ansiosta IIK!! onneksi säästyisi näin konkreettiselta kauhulta. Myöskään nitraattifilmiä ei enää käytetä.

Festivaalijohtaja Antti Näyhä esittelee meille konehuonetta ja projektoreita, jotka ovat 1950-luvun tekniikkaa. Valo kankaalle tulee hiilikaarilampuista. Kaarilamppu on vanhin olemassa oleva sähkölampputyyppi, jota on käytetty muun muassa majakoissa. Hiilikaarilamppu tuottaa erittäin kirkasta valkoista valoa.

Filmikelat ovat noin 20 minuutin mittaisia, joten saumattomaan elokuvakokemukseen projektoreja tarvitaan kaksi. Kelan loppuessa käynnistetään toinen projektori ja avataan luukku saliin. Ammattimaisen koneenkäyttäjän ansiosta yleisö ei huomaa vaihtoja.

Antti Näyhä esittelee vanhan filmiprojektorin toimintaa

Antti Näyhä esittelee vanhan filmiprojektorin toimintaa

Mykkäelokuvakonsertti: The Cat andthe Canary, säestäjänä Shaahi Skeletoon

Perinteinen mykkäelokuvakonsertti on yksi festivaalin kohokohtia, joka kerää joka vuosi salin täyteen Tällä kertaa esitettiin Paul Lenin ohjaama kummitustaloelokuvan klassikko The Cat and the canary (1927). Paul Leni oli saksalaisen ekspressionistisen elokuvan kärkinimiä. Viime vuonna IIK!!-festarilla esitetty W. F. Murnaun Nosferatu (1922) on hyvä esimerkki tyylisuunnasta.

Uudella mantereella mielipuolista synkkää tunnelmaa venyvine varjoineen ei olisi ehkä sellaisenaan ostettu. Paul Leni yhdisti synkkyyteen taitavasti huumoria ja The Cat and the Canary on tyylikäs ja viihdyttävän kepeä elokuva.

Shaahi Skeletoon virittäytyy säestykseen

Shaahi Skeletoon virittäytyy säestykseen

Elävästä ääniraidasta vastasi Shaahi Skeletoon -duo. Kaksikko loihti tunnelmia viululla, trumpetilla ja elektronisilla soittimilla. Äänimaailma soljui elokuvan edetessä niin sujuvasti, että välillä unohtui, että lavalla soitetaan ihan oikeasti. Shaahi Skeletoonin työskentely oli kellontarkkaa ja mykkäelokuvakonsertti oli jälleen hieno kokemus.

Lauantain kauhua

Lauantai starttasi reippaasti espanjalaisella yökötyksellä The Night of the Virgin (2017). Elokuva on pääosin viihdyttävä ja hauska. Tämä on todellakin vaativaan makuun! Elokuvaa ei välttämättä näytetä synnytysvalmennuksessa. Lopun kohtaus, jossa herrasmies lykkää jotakin pahilaista ulos peräpäästään, kesti varmasti parikymmentä minuuttia. Omalla tavallaan se oli kyllä riemukasta menoa, mutta olisi sitä voinut ehkä vähän lyhentää.

The American Werewolf in London (1981) oli pieneksi yllätykseksi hyvä elokuva. Leikkaamaton versio nähtiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa valkokankaalla.

Kauhujuhlan päätti Meatball Machine Kodoku (2017) – perjantaina näytetyn Meatball Machinen odotettu jatko-osa. Yoshihiro Nishimuran visio oli ensimmäistä huomattavasti parempi ja hauskempi. Industrial-metallin ja balalaikan soidessa meno oli melkoista. Japanilaisen elokuvan ystävä löysi läjäpäin viittauksia muihin elokuviin.

The Odhers ja Monsterinbox: Hanna-Kaisa Huhtamäki ja Juho Hämäläinen möivät kahviossa hienoa kauhutaidetta.

The Odhers ja Monsterinbox: Hanna-Kaisa Huhtamäki ja Juho Hämäläinen möivät kahviossa hienoa kauhutaidetta.

Elokuva on yhteisöllinen kokemus. Parhaimmillaan tunnelma IIK!!issä on väsyneen riemukas. Meatball Machine Kodoku iski juuri sopivaan saumaan ja yleisöllä oli hauskaa.

iik

IIK!! 2017 oli jälleen hieno kauhukokemus. Hyväntuulisella festivaalilla kaikki toimi hienosti. IIK!!-tapahtuman tunnelmaa ei voi liikaa ylistää. Ainutlaatuista kauhufestivaalia tehdään ammattitaidolla ja sydämellä.




LISÄÄ JUTTUJA:

Naisen Logiikka Butcher Maija Vilkkumaa - Aja!