Hiiop, Jeeves.

06.03.2017
Teksti:
FIILIS: NOKKELA

P.G. Wodehousen klassikkoteos Hiiop, Jeeves kertoo katastrofeille alttiista Bertram ”Bertie” Woosterista ja hänen uskollisesta hovimestaristaan Jeevesista, joka älyllään ja nokkeluudellaan pelastaa tilanteen kuin tilanteen.

Kustannusosekeyhtiö Teokselta ilmestynyt, pehmytkantinen Hiiop, Jeeves on pokkarin muodossa mitä oivallisinta matkaluettavaa; 24 tuntia myöhässä oleva Thaimaan lento, Valtion Rautateiden aikataulujen normaali takkuilu tai masokistinen bussimatka takapuoli punaisena Helsingistä Utsjoelle unohtuvat hetkessä taka-alalle hekotellessasi Bertien surkeille sattumuksille, kirjan mitä hersyvimmälle huumorille ja nokkelalle sanailulle. Talviloma on siis pelastettu, ainakin mitä matkalukemistoon tulee.

P.G. Wodehousen rakastettuihin kirjoihin perustuva televisiosarja Kyllä Jeeves hoitaa on varmasti monille tuttu.  Granada tv:n tuottaman sarjan neljää tuotantokautta esitettiin Ylen ykköskanavalla ensi kertaa jo 1990-luvulla, ja muutama uusintakierroskin lienee tullut vielä sen jälkeenkin. Sarjassa esitti Bertietä erittäin onnistuneesti Hugh Laurie (House, Musta Kyy) ja Jeevesiä Stephen Fry (Musta Kyy, Fry & Laurie). Ehkä sarjan suuren suosion syyksi on luettava Wodehousen pistämättömän humoristikirjailijan taitojen lisäksi, että tämä kaksikko on siviilielämässä erittäin hyviä ystäviä keskenään.

P.G. Wodehousen tuotantoon sisältyy kaikkiaan 96 kirjaa vuosien 1902–1975 väliseltä ajanjaksolta; romaaneja, novellikokoelmia ja jopa komediamusikaaleja. Wodehouse on kuitenkin Jeeves-tarinoistaan suurelle yleisölle varmasti tunnetuin niin Isossa-Britanniassa kuin muualla maailmassa.

Jeeves-kirjojen päähenkilöt ovat varakas, joutilasta ja (useimmiten) huoletonta poikamieselämää viettävä Bertram ”Bertie” Wooster, joka on rikas mutta jokseenkin tehokas sotkemaan asioitaan, sekä Bertien nokkela herrasmiespalvelija Jeeves, joka selvittää monet naishuolet ja rahasotkut, niin Bertien kuin monien muidenkin. Jeeves ja Bertie esiteltiin maailmalle ensi kertaa vuonna 1919, ja Wodehouse kirjoitti Jeevesin ja Bertien kommelluksista aina 1960-luvulle saakka.

Hiiop, Jeeves koostuu kahdesta romaanista ja yhdestä novellista, joissa Jeevesin kekseliäisyys ja ongelmanratkaisukyky joutuvat todelliselle koetukselle. Kirjan tarinat ovat niin tapahtumarikkaita ja sisältävät niin paljon yllättäviä juonen käänteitä, että tämän arvostelun kirjoittajan ei tarvitse tällä kertaa pelätä paljastavansa liiaksi niiden juonta lukijoilleen. Nimitarinassa Hiiop, Jeeves tapahtumat käynnistyvät Bertien Dahlia tädin visiitistä, hopeisesta lehmän muotoisesta kermanekasta ja kadonneesta muistikirjasta, joihin kietoutuu vieläpä Dahlia-tädin loistava keittiömestari Anatole suussasulavine kokkauksineen.

Toisessa tarinassa nimeltä Huomenta Jeeves! Bertie joutuu hovimestareineen matkustamaan maalle, ensimainittu vastoin tahtoaan, jopa uhmaten Bertien pelottavaa Agatha-tätiä. Molempien tarinoiden juonen keskiössä ovat Bertien ystävien naimakaupat ja niiden onnistumisen tai epäonnistumisen edesauttaminen, sekä pelottavat poliisit ja vielä pelottavammat Sir Watkyn ja lordi Worplesdon. Onpa Bertie itsekin vakavassa vaarassa joutua viimein naimisiin kirjan toisessa tarinassa. Päätösnovellissa taas selviää viimein, miten pukeutuu hyvin pukeutuva herrasmies, vaikkakin siinä tapahtuu paljon muutakin. Kyseessä on siis jo aiemmissa tarinoissa useasti viitattu, Bertien itsensä kirjoittama artikkeli miesten pukeutumisesta Dahlia-tätinsä naistenlehteen Milady’s Boudoir.

Hiiop, Jeeves on kevyttä ja mukavaa luettavaa, ja kirjan tapahtumien miljöö 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien Britanniassa vetoaa varmasti moniin Agatha Christien kirjojen ystäviin, vaikka kyseessä eivät olekaan murhamysteerit. Kirjan henkilöiden sanailu on värikästä ja nokkelaa, ja tapahtumien kulku pitää lukijansa otteessaan ja saa myötäelämään vahvasti mukana. Myös kirjan henkilögalleria on värikäs ja herkullinen varsin tarkkoine henkilökuvauksineen. Lukijoita varoittaisin siitä, että ääneen nauraminen jopa yleisillä paikoilla on mahdollista, mikäli pokkaria sattuisi lukemaan vaikkapa työmatkalla täpötäydessä bussissa. Loistavaa matkalukemista yhteensä 616 mainion sivullisen verran!

Hiiop, Jeeves. Jeeves -tarinoita 2
P. G. Wodehouse

Teos
Sivuja: 616
Suomentanut: Kaisa Sivenius


LISÄÄ JUTTUJA:

Segerstam, tfo Mielensäpahoittajan Suomi