Hexvessel – When We Are Death

08.03.2016
Teksti:
Fiilis: Shamanistinen

Mystiikkaa ja kansanmusiikillisia elementtejä rockmusiikkiinsa yhdistelevä Hexvessel julkaisi tammikuun lopulla kolmannen täyspitkän albuminsa. Brittiläissyntyinen vokalisti Mat McNerney tuntuu kotiutuneen Suomeen ja sen melankoliseen äänimaisemaan varsin mainiosti.

Hexvesselin musiikissa on kautta linjan kaikunut shamanistinen ja luonnonläheinen äänimaisema. Edellinen täyspitkä No Holier Temple julkaistiin jo vuonna 2012, jonka jälkeen yhtyeen fanit ovat saaneet tyytyä lyhyempiin julkaisuihin vokalisti Mat McNerneyn, taiteilijanimeltään Kvohstin, keskittyessä enemmän jo kuopatun Beastmilkin ja sen jäämistöille perustetun Grave Pleasuresin kanssa tehtyihin julkaisuihin. Näiden bändien synkkäsävyisyys tuntuu tartuneen myös Hexvesselin tuotantoon, sillä When We Are Death ui edeltäjäänsä verraten selvästi syvemmissä ja tummemmissa vesissä. Levyn avaava Transparent Eyeball voisi lähes yhtä hyvin olla Grave Pleasuresin tuotantoa, mutta sanoitukselliselta teemaltaan se sopinee kuitenkin paremmin Hexvesselin levylle.

Toinen korviin pistävä elementti levyllä on selvä siirtymä kohti seitsenkymmenlukulaista progressiivisuutta hieman samaan henkeen kuin Jess And The Ancient Onesin tuotannossa voidaan kuulla. Mistään kopioinnista ei silti kannata puhua, sillä samankaltaisia sävyjä on Hexvesselin tuotannossa kuultu ennenkin, vaikka ei aivan yhtä voimaakkaasti. Erityisesti When I Am Dead, Drugged Up on the Universe sekä Mushroom Spirit Doors vievät kuulijaa kohti mielen tutkimattomampia syövereitä. Näistä Drugged Up on the Universessa on jopa tietynlaista uhkaavuutta, josta ei aivan voi olla varma onko se peräisin omasta sisimmästä vai jostain ulkopuolelta.

Näiden vastapainona kuullaan rauhoittavampia kappaleita, kuten Cosmic Truth, Mirror Boy, Green Gold ja Hunter’s Prayer, jotka muistuttavat sävellyksiltään enemmän edellisen pitkäsoiton materiaalia ja tunne on kuin kotiin tulisi. Erityisesti Green Gold saa sielun keskelle metsää ja rauhoittaa kaupungin hälyssä hermostuneen mielen lähes yhtä hyvin kuin oikeasti olisi keskellä hongikkoa hengittämässä puhdasta ilmaa. Hunter’s Prayerissä puolestaan on muuta levyä voimakkaammin läsnä se shamanistinen tunnelma, johon monilla suomalaisilla tuntuu veri vetävän asuinpaikasta huolimatta. Yhteys luontoon on tällä levyllä vahvasti läsnä ja se puhuttelee kuulijaa hyvin voimakkaasti.

Levyllä on pituutta noin kolme varttia, ja materiaalin vaihtelevuudesta johtuen aika kuluu hämmästyttävän nopeasti. Levy tuntuu suorastaan loppuvan kesken. Kauttaaltaan levy on kuitenkin eheä kokonaisuus ja kappaleiden väliset erot toimivat pikemmin piristeenä, kuin häiriötekijänä. Mat MacNerneyllä on selvästi sormissaan taito tuottaa musiikkia, joka osuu pienen metsäläisen sieluun kuin Robin Hoodin nuoli kohteeseensa. Siinä missä No Holier Temple oli tunnelmaltaan kuin häät keskellä metsää, on When We Are Death pikemminkin kuin hautajaiset järven rannalla.

When We Are Death
Hexvessel

Century Media
Formaatti: CD


LISÄÄ JUTTUJA:

After Dark Hanoi Rocks Michael Kunze - Jim Steinman Vampyyrien tanssi