HC Andersen – Satuja ja tarinoita (re-issue)

Suomalaisen huumori-hardcoren esi-isät

24.01.2016
Teksti:
Fiilis: Innostunut

Moni bändi säilyy ihmisten muistoissa vuosikymmenestä toiseen, vaikka aktiiviurallaan suuri läpimurto jäisi tekemättä. Vielä useammin muistetaan undergroundissa operoivat bändit, ja mitä omaperäisempi konsepti yhtyeellä on, sitä kultimpi maine sillä on. Yksi tällainen on varmasti kotimainen, valtavirran ulkopuolella viime vuosituhannen lopulla vaikuttanut joensuulainen hardcore punk -yhtye HC Andersen.

Bändi toimi vuodesta 1987 vuoteen 2000 ja tähän ajanjaksoon mahtui neljä albumia sekä debyyttijulkaisu seiskatuumainen vinyyli-EP HCA-Virus (1989). Sen jälkeen julkaistiin yhtyeen klassinen ensialbumi, Satuja ja tarinoita (1990). Levy edusti aikanaan hilpeää rivakasti etenevää hardcore punkia, josta kävi nopeasti selväksi että nämä miehet eivät leiki, vaan tykittävät täyttä häkää, armottomasti ja erittäin taitavasti.

Sittemmin HC Andersenin musikantit ovat soittaneet itsensä tunnetuiksi muun muassa Eläkeläisissä, Kumikamelissa sekä Ismo Alangon ja Jarkko Martikaisen kokoonpanoissa. Alkuperäinen vokalisti Riepu-Ville poistui tästä maailmasta vuonna 2002, mutta antoi eläessään bändiin omanlaisen brutaalin äänensä. Ylipäätään omaperäinen kokonaisuus oli aina HC Andersenin ”se” juttu. Yksi ominaisimmista piirteistä oli lyömäsoitintaiteilija Teho Majamäen soitinarsenaaliin kuulunut marimba, joka soi erittäin värikkäästi ja nousee vahvasti esiin, eikä ole mikään vivahteellinen lisä, vaan hyvin näkyvä osa kokonaisuutta.

Satuja ja tarinoita -levy peilaa myös aikakauttaan, 90-luvun alkua, hauskasti. Yksityiskohtana tästä mainittakoon levyn alku; puhelin soi, siihen vastataan aikansa tyylillä ”Andersenilla” ja langan toisessa päässä soittaja kysyy ”onks se hoocee?”. Levyn ilmestyessä, puhelimen soittoääni oli moderni, nyt se on hyvin vanhakantainen. Niin ne vuodet vierivät. Intron jälkeen käyntiin potkaistava Miekkatanssi avasi levyn keskitempoisella hardcorella – nyttemmin rumpali Ema Hurskaisen lyönti kuulostaa Eläkeläiset-yhtyeelle hyvin ominaiselta humppakopilta. Yhtymä on selvä, mutta lyöjä onkin yllättäen sama molemmissa bändeissä.

Satuja ja tarinoita julkaistiin uudestaan heinäkuussa 2015, kokonaiset 25 vuotta alkuperäisen julkaisun jälkeen, nyt cd-formaatissa. Mukaan laitettiin jopa yhdeksän ennen julkaisematonta biisiä, vaikka levyllä oli jo muutoinkin 45 kappaletta. Nämä kaikki 54 kipaletta mahtuvat vajaaseen 46 minuuttiin, joka onkin melko iso karkki nielaistavaksi kerralla. Musiikki kuitenkin on sen verran vahvaa kamaa, ettei suurta huomion herpaantumisia ehdi tapahtua.

HC Andersenin musiikki on leikkisää, nopeaa, tarkkaa, eläimellistä, omaperäistä, hauskaa, humoristista, kokeilevaa, avarakatseista ja montaa muuta positiivista adjektiivia edustavaa. Musiikki ei noudata lajityypilleen hardcorelle ja punkille liian kurinalaista suuntaa, vaan tyylejä voi löytää monia. Jonkinlainen crossover-hardcore on varmaan bändin tyylille kuvaavin nimike.

Biisit ovat säilyneet ja kestäneet hyvin ajanhammasta. Nyt kun vuosien tauon jälkeen kuuli ensimmäisen kerran levyä, fiilis oli käsittämättömän nostalginen ja ja mahtava, että helvetti sentään, nämä biisit olivat ihan kuninkaita aikoinaan ja samoja fiiliksiä nostavat esiin edelleenkin! Levyltä löytyy muun muassa sellaiset klassikkotekeleet kuin Naapurivainaan huono päivä, Keisarin uudet vaatteet (Lacoste), Poika ja sisko, Munat lytyssä, Kehityksen kärjessä, HCA on paras ja kymmenet muut. Myös lainabiisit, kuten Katri Helenan Sininen ja valkoinen hardcore-versiona on hienointa suomi-iskelmän versiointia ikinä! Vaan yhtään heikommiksi eivät jää Terveet Kädet -bändin Tornion kevät -kipaleen muunnos, tällä uudelleenjulkaisulla muotoon Torinon kevät. Lisäksi lastenlaulusta Jos sun lysti on, tulee iloinen fiilis. Hauskaa pitää olla ja HC Andersenilla tuntuu olevan.

Miksi bändi on sitten nyt ajankohtainen? Satuja ja tarinoita julkaistiin kesällä uudestaan, bändi esiintyi Joensuun Ilosaarirockissa nostalgiamielessä ja on juuri heittänyt Suomen kiertueen yhdessä laulajaksi pestatun, Palefacena tunnetun Karri Miettisen kanssa. Toivon mukaan HC Andersenin nostalgiatrippi ei tähän lopu, vaan vetoja tulisi lisää esimerkiksi ensi kesän festareille. Satuja ja tarinoita -uudelleenjulkaisu on myös yllättävän tuoreen kuuloista vielä 25 vuoden jälkeen ensijulkaisustaan. Suosittelen levyä ehdottomasti vanhoille ja uusille kuulijoille.

Satuja ja tarinoita (re-issue)
HC Andersen

Stupido Records
Formaatti: CD


LISÄÄ JUTTUJA:

The Ouija Experiment