Guns N’ Roses: viimeiset jättiläiset

15.04.2017
Teksti:
FIILIS: ROCK!

Alkuperäinen Guns N’ Roses oli rockin todellinen viimeinen dinosaurus. Sen kokoluokan menestyksestä nauttivia tai legendaarisuuden haastavia yhtyeitä ei ole sen jälkeen tullut, eikä ehkä enää koskaan tule olemaan.

Guns N’ Roses syntyi 1980-luvun glam-rockin ja kimaltelevan MTV -heavy metallin aallonharjalla, mutta ei kuulunut kumpaankaan genreen; se oli aikanaan oikeasti vaarallinen yhtye, arvaamaton ryysyläisjengi, joka kohosi käsittämättömään suosioon Los Angelesin meikkirockareiden joukosta vuosien raatamisen, rahattomuuden ja sekoilun jälkeen. Mick Wall kertoo kirjassaan sisäpiiriläisen näkökulmasta yhtyeen elinkaaren kokonaisuudessaan; nousun, huipun ja tuhon sekä jälleenrakennuksen ajan.

Kirjan alkulehdellä on paljon puhuva lause ”Axlille, sä voitit”. Se kiteyttää osuvasti sen kuka oli todellisuudessa bändin menestyksen primus motor ja kuka toisaalta aiheutti yhtyeen hajoamisen ja nykytilan eli lähes alkuperäisellä kokoonpanolla toimivan Guns N’Rosesin paluun. Ilman William Axl Rosea nimittäin mikään näistä edellä mainituista ei olisi koskaan tapahtunut. Mick Wall tuo kirjassaan toistuvasti esiin Axl Rosen keskeisen roolin bändin kohtalon liikuttajana, sekä rivien välistä että suoraan tekstissä todettuna, mutta kuitenkaan aliarvioimatta Duff McKaganin, Slashin, Izzy Stradlinin tai Steven Adlerin merkitystä yhtyeen menestykselle.

Mick Wallin meriitit musiikkitoimittajana ovat merkittävät, ja onhan mieheltä ilmestynyt yli 20 huikean menestynyttä musiikkikirjaa, joten kirjan sisällön laatu on sen mukainen. Teoksen alaotsikko – viimeiset jättiläiset – kertoo selvästi sen, mihin kontekstiin Guns N’ Roses teoksessa on asemoitu. Tämä ei ole kuitenkaan yhtyeen turhanpäiväistä glorifiointia, vaan Wall avaa perustelut menettelylleen kirjassa erinomaisesti niillekin lukijoille, jotka eivät bändistä tiedä ennalta juuri mitään. Wall kuului bändin sisäpiiriin, ja haastatteli yhtyettä ja sen jäseniä yhdessä ja erikseen lukuisat kerrat. Näistä haastattelusessioista kirjaan on ammennettu paljon lisäarvoa, ja siten näkökulma kerronnassa on enemmän ikään kuin suoraan tapahtumien keskeltä, sen sijaan että jälleen kerran vain listattaisiin bändin koko elinkaari vuosi vuodelta sivustakatsojan roolista. Bändin ja Wallin välillä oli luja luottamus, ja siksi Wall on nähnyt ja kuullut paljon sellaista mitä ei ole julkisesti koskaan aiemmin kerrottu.

Kirja on jaettu kahteen selkeään osaan, joista ensimmäinen kuvaa bändin kivuliasta nousua kuuluisuuteen ja sen megalomaanista kulta-aikaa Appetite for Destruction -debyyttilevyn ja Use Your Illusion -tupla-albumin ajoilta. Toinen luku käsittelee bändin hajaannuksen alkusointuja ja lopullista erkaantumista, sekä sitä seuraavaa yli kahdenkymmenen vuoden etsikkoaikaa, jonka surkuhupaisanakin nähtävä Chinese Democracy -albumin levytysprosessi kaikkine vaiheineen kruunaa. Mielenkiintoisinta antia on ainakin allekirjoittaneen näkökulmasta kirjan loppuosa, jossa kuvataan Axelin ja bändin alkuperäisjäsenten kivikkoista tietä kohti bändin jälleenrakennusta ja osuvasti nimettyä Not In This Lifetime -kiertuetta, joka on parhaillaan käynnissä ja suuntaa karavaaninsa kohti koto-Suomeakin kuluvan vuoden kesällä.

Wall on tehnyt kirjassaan jotain sellaista, mihin muut bändin historiikin kirjanneet eivät ole tähän mennessä kyenneet; hän onnistuu avaamaan lukijalle bändin sisäistä, mutkikasta dynamiikkaa ja erityisesti W. Axl Rosen monitahoista persoonaa. Tällä hän pyrkii antamaan vastaukset siihen, miksi asiat tapahtuivat niin kuin ne tapahtuivat. Axlin kunnianhimo, ylpeys bändinsä saavutuksista sekä pyrkimys tinkimättömään täydellisyyteen kaikessa tekemisessään tulevat todistetuiksi. Samalla lukijakin huomaa Wallin ja varmasti monien muidenkin lähipiiriläisten kaksijakoisen suhtautumisen Axliin; toisaalta häntä ymmärretään ja toisaalta häntä pidetään vaikeana ja siksi hieman pelottavanakin henkilönä. Hänessä kulminoituukin koko Guns N’ Rosesin asenne ja olemus.

Kirjaa voi suositella luonnollisesti kaikille Gunnarifaneille ja musiikkikirjojen ystäville. Jos on pitänyt aiemmista Mick Wallin kirjoittamista musiikkikirjoista, ei tämän teoksen kohdalla taatusti koe pettymystä, sillä kirja on mielestäni paras koko Wallin tuotannosta tähän mennessä. Se on analyyttinen, suorasukainen ja viihdyttävä teos, joka 566 sivun mittaisesta järkälemäisyydestään huolimatta pitää lukijansa imussaan alusta loppuun. Petri Silas on tehnyt loistavaa työtä kirjan käännöstyössä, joten paketti kaikkinensa on täydellinen.

Guns N’ Roses: viimeiset jättiläiset
Mick Wall

Johnny Kniga
Sivuja: 567
Suomentanut: Petri Silas


LISÄÄ JUTTUJA:

Transkriptio 3 - Sirpa Sarkijarvi IIK-LOGO_CMYK WARHAMMER II