Eppu Normaalin tarina: 40 vuotta tiimalasin santaa

40 vuotta suomirockin huipulla

19.08.2016
Teksti:
Fiilis: Arvostava

Eppu Normaali juhli elokuun alussa jo 40-vuotista taivaltaan. Juhlallisuudet pidettiin Tampereen Ratinan stadionilla 30 000 maksaneen asiakkaan edessä. Sen lisäksi WSOY julkisti vuonna 2000 alun perin ilmestyneen bändihistoriikin päivitettynä versiona ja juhlapainoksena.

Kirjan kansissa patsastelee viisi onnellisen näköistä miestä. Syy on selvä. Eppu Normaali on Suomen tunnetuin kotimainen yhtye. Sen tietävät kaikki. Kappaleetkin ovat kansalle tuttuja vauvasta vaariin. Vaikka bändillä onkin tietynlainen junttileima, se kuvaa silti suomalaisuutta ja suomalaista ihmistä ylipäätään. Laulunsanoista jokainen voi löytää yhtymäkohtia omaan elämäänsä.

Eppu Normaali aloitti soittamisen juuri punkin tehdessä tuloaan myös Suomeen. Alkuvaiheessa bändin suurin esikuva oli The Ramones ja hieman myöhemmin muun muassa Creedence Clearwater Revival (CCR) sekä The Who. Nimettiinpä levyjä leikkisästi myös CCR:n levyjen mukaan. Punk-aikakauden hieman laannuttua ja siirryttyä nopeampiin alagenreihin, Eput jatkoivat musisointiaan humorististen provosoivien sanoitusten ryydittäminä. Bändi pääsi pian levyttämään uudelle kotimaiselle levymerkille, Poko Recordsille, ja tästä alkoi kehittyä bändin menestyksekäs taival, jolla se on yhä edelleen.

Kirjassa kerrotaan bändin jäsenten lapsuudesta, perheistä, koulunkäynnistä, kiinnostuksesta musiikkiin ja yhtyeen alkuajoista varsin yksityiskohtaisesti ja seikkaperäisesti. Mielenkiintoista tietoa on paljon. Myöhempiin aikoihin siirryttäessä, tarinankerronta muuttuu ympäripyöreämmäksi ja pinnallisemmaksi. Tarinaa isketään enemmän biisien synnystä, studiotyöskentelystä ja keikkailusta.

Ääneen pääsevät bändin nykyisten ja entisten jäsenten lisäksi toimintaa läheltä seuranneet kuten entiset keikkamyyjä Jouko Karppanen sekä levy-yhtiömoguli Epe Helenius, tekniikan miehiä sekä pitkä lista maamme muita musiikkiammattilaisia. Mainittakoon näistä erityisesti jo edesmenneen tamperelaismuusikon Juice Leskisen osuudet.

Eppu Normaalin tarina on varsin tyypillinen bändihistoriikki. Se toistaa tiettyjä tyylinsä kliseitä uskollisesti – vai pitäisikö sanoa että nykyiset bändihistoriikit kulkevat Eppu-kirjan jalanjäljissä? Kirjan on kirjoittanut Rumba-lehden toimittaja Santtu Luoto (s. 1964) ja kirja noudattaakin tekotavaltaan rocklehtimäistä tyyliä; ensin puhuu toimittaja ja haastateltu pääsee ääneen paljon. Sivut on taitettu kahteen liuskaan, joka alussa tuntuu paljolta, mutta kuitenkin tarina imaisee nopeasti mukaansa, eikä tuota enää huomaa.

Kuvamateriaalia löytyy aina Syrjän perheen kotialbumista lähtien, edeten bändin eri vaiheita kuvaten. Eri vuosikymmenten tyylit on kuvissa hienosti läsnä ja mitä lähemmäksi tätä hetkeä tullaan, sitä enemmän kuviin tulee väriä, tuttuja juttuja sekä rocktaltiointia suurista puitteista ja silminkantamattomiin yltävistä yleisömeristä.

Kirjan historia vuodesta 1976 vuoteen 2000 on siis kirjoitettu ja julkaistu jo aiemmin. Eletty aikahan ei siitä miksikään muutu, joten se on yhä ajankohtainen siinä mielessä. Teos on jaettu kuuteen osaan ja jälkimmäinen kertoo uran viimeisistä 15 vuodesta ja tähän on käytetty vain kymmenen sivua. Loppuvaiheessa kertomista ei samaan tapaan olekaan, sillä bändin pitämät tauot ovat vain pidentyneet ja tekeminen keskittynyt lyhyempiin ajanjaksoihin. Sen sijaan yhtyeen suosio on kasvanut jatkuvasti.

Eppu Normaalin tarina: 40 vuotta tiimalasin santaa kertoo paitsi bändin tarinan, se kuvaa myös hyvin koko suomalaisen rockin historiaa 40 vuoden matkalta yhden bändin näkökulmasta. Paljon vertaillaan omia tekemisiä muiden tekemisiin. Alkuaikoina Eppu Normaali vertasi tekemisiään paljon muun muassa Pelle Miljoonaan ja myöhemmissä vaiheissakaan muista bändeistä ei pääse täysin eroon.

Eppu Normaali on yhtyeenä lähes aina jollain tapaa ajankohtainen Suomessa – etenkin nyt. Juhlapainoksen julkaisulle on siis hyvinkin tilausta ja uskon bändin tarinan kiinnostavan hyvin monia ja monenikäisiä. Kirja on myöskin hienona julkaisuna ansainnut uuden tulemisen.

Eppu Normaalin tarina: 40 vuotta tiimalasin santaa
Santtu Luoto

WSOY
Sivuja: 240


LISÄÄ JUTTUJA:

IIK!! 2015 Michelangelo: Love and death