Die Antwoord – Mount Ninji and Da Nice Time Kid

30.09.2016
Fiilis: Fokken Lekker!

Viimein se on täällä! Nimittäin Die Antwoordin uusi levy. Etelä-Afrikan zef-mestarit, nuo suoraan jostain väkivaltaisesta ja riettaasta sarjakuvasta revityt hahmot Ninja, Yo-Landi ja God ovat palanneet. Tuttuun tapaan levyllä on jälleen aivan oma estetiikkansa, joka huokuu bändin erikoista tyyliä niin visuaalisesti kuin musiikillisestikin. Edellisiin levyihin verrattuna uidaan taas hieman uusilla vesillä, mutta ei ollenkaan huonossa mielessä.

Tyylillisesti musiikki liikkuu melko paljon levyn aikana. Alkupuolella kuullaan enemmän räväkkää rap-rave-tykitystä ja perinteisempää Die Antwoordia esimerkiksi kappaleissa Daddy ja Banana Brain, joista viimeksi mainittu olikin levyn viimeisin singlelohkaisu. Keskivälillä puolestaan käydään muun muassa Cypress Hillin Sen Dogin kanssa vetäisemässä hieman gangstampaa settiä Shit Just Got Real -kappaleessa ja Rats Rule vuorostaan vie kuulijan jonkinlaiseen kieroutuneeseen tivoliesitykseen Jack Blackin johdolla. Loppua kohden tunnelma muuttuu melankolisen utuiseksi ja tuo mieleen osin jopa Sopor Aeternuksen tyylisen synkistelyn. Levyn päättävä I Don’t Care yhdistää alun energisyyden loppupuolen haikeampaan fiilikseen ja sulkee ympyrän. Ehkäpä kokonaisuutta voisi kuvata draaman kaarella aika hyvin, sillä levyn fiilis on muutenkin hyvin tarinanomainen ja sarjakuvamainen.

Monipuolisesta sisällöstään huolimatta – tai ehkäpä jopa sen ansiosta – Mount Ninji and Da Nice Time Kid onnistuu punomaan kokoon kierolla tavalla kiehtovan ja todella viihdyttävän paketin. Välispiikit niin biisien välillä kuin niiden seassakin tuovat levyn hahmot, Ninjan, Yo-Landin ja Godin, lähemmäs kuulijaa ja välillä tuntuu kuin seuraisi vierestä jotain hyvin vinksahtanutta yhdistelmää Tank Girliä, Borderlandsia ja Deadpoolia. Ja kaikista ihmeellisintä on, että tämä toimii kuin tiiliskivi naamaan. Hymy tulee huulille, naurattaa ja välillä tekee mieli hypätä tanssimaan, huutaa mukana ja näyttää koko maailmalle keskisormea.

Epäilin alkuunsa ylettääkö uusi levy sille asetettujen odotusten tasolle, mutta kyllä se ylettää. Mielestäni jopa ylittää ne. Die Antwoord on selvästi kehittyvä yhtye, sillä mukana on sitä samaa tuttua asennetta, mutta tyyliä on viety pidemmälle ja laajennettu entisestään. Tuntuu lähes siltä, että nyt on saavutettu piste josta voidaan edetä mihin tahansa. Vertasin jo aiemmin levyä sarjakuvaan ja jotenkin Die Antwoord on luonut itselleen jonkin täysin oman todellisuuden ja maailmansa, joka on äärimmäisen kiehtova kaikessa perverssissä ja jopa lapsellisen karussa ilmentymisessään. Ilman mitään sanomaa ei kuitenkaan mennä. Bändin dystooppinen ja kierotunut maailma on samalla huikeaa satiiria nykymaailmasta, jonka kyllä erottaa, ellei sitten satu osumaan itse vitsin kohteeksi.

Mount Ninji and Da Nice Time Kid voi olla alkuun hitaammin aukeava levy kuin aiempi Donker Mag hieman kokeellisempien osiensa vuoksi, mutta sen tarjoama seikkailu on aivan omaa luokkaansa. Die Antwoord, toista samanlaista ei ole, enkä tiedä tuleeko ikinä olemaankaan. Parhautta kerta kaikkiaan.

Mount Ninji and Da Nice Time Kid
Die Antwoord

Zef Recordz
Formaatti: CD / LP


LISÄÄ JUTTUJA:

Hacksaw Ridge Pyuria – Cult of Vesalius