Children of Bodom tykitti kiertueensa päätökseen Oulussa!

15.12.2015
Teksti:
Kuvat:
K

Olin kuullut huhuja, että Bodom on kovassa vedossa. Uusi albumi on loistava ja aikaisemmat keikka-arviot nostivat odotukset korkealle. Nyt ei tarvinnut pettyä. Joku ihmeen ammattimainen ote tästä huokui! Bändi veti intensiteetillä kaikki uransa kovimmat, tai ainakin tunnetuimmat biisit, sekä uudelta levyltä ne tarttuvimmat raidat. Bodomin lapsia lämmittelivät Oulun Areenalla 12. joulukuuta Medeia ja Ensiferum.

Millainen oli tunnelma, osuivatko riffit kohdalleen ja oliko keikan valaistus kunnossa? Mieleenpainuvin keikka-arvio, minkä olen lukenut, kertoi tarinan. Toimittaja oli seissyt yleisömeressä hyvällä paikalla odottamassa kovinta bändiä ja keikkaa hänelle ikinä. Muutama virvoke oli tullut nautittua etukäteen ja luonto alkoi kutsua. Kun bändi aloitti, mies kusi housuunsa ja kirjoitti keikan olleen sen arvoinen. Nousu ei kuse kintuilleen, mutta annetaan muitten kertoa miksauksen onnistumisesta.

Ensimmäinen erä: Medeia

Medeia, Oulu AreenaKuuntelin Medeiaa ensimmäistä kertaa tätä keikkaa varten – ehkäpä vähän toisella korvalla vain. Silloin tuli mieleeni, että mikä köyhän miehen Bodom tämä on. Voi olla, että näin raskaasta musiikista ei niitä nyansseja ensikuulemalla erota. Muutaman kuuntelukerran jälkeen pari biisiä alkoi toimia.

Nyt ei ollut kaikkein kiitollisin hetki Medeian keikalle. Bändi soitti energisen ja hyvän setin, vaikka yleisöä oli paikalla vain muutamia kymmeniä, mikä on vähän Oulun Areenan kokoiseen paikkaan. Innostuin aivan uudella tavalla bändistä juuri hyvän energian ja keikkameiningin kautta. Ihmeellisesti lähti rummuistakin töminää, vaikka se homma vähän surkuhupaiselta näyttikin pikkuruisen rumpusetin takaa – se taitaa vaan olla se lämppäribändin osa.

Toinen erä: Ensiferum

Ensiferum, Oulu AreenaBileet alkoivat, kun Ensiferum asteli lavalle. Pääesiintyjän lisäksi tätä meininkiä oli tultu varta vasten katsomaan ja kokemaan. Keikan alku oli kyllä aikamoista ilottelua ja yleisö oli täysillä mukana. Folkmetalli upposi kansaan kuin vanhaan ihmiseen.

Jossain vaiheessa keikkaa laulaja ja kitaristi Petri Lindroos vähän väsähti. Olisiko ollut energiapatukan puutetta, vai liikaa? Asian kuitenkin paikkasi tällä kertaa Rammsteinista karanneen näköinen Markus Toivonen jolla riitti energiaa ja menoa pitämään homma kasassa. Herran meiningistä kertoo jotain sekin, ettei lava meinannut riittää ja tippuessa taisi vähän sattuakin.

Ensiferumista puhuttaessa ei voi unohtaa – tai ei muutenkaan voi unohtaa aivan ihastuttavaa hanuristi kosketinsoittaja Netta Skogia. Haitarihan on synkin soitin, mikä on keksitty. En Ihmettele ollenkaan, että kieltäni korjaava ohjelmisto ehdotti haitaristin tilalle hautaristiä. Kielikuva tämäkin, mutta arvaatte varmaankin, kehtasiko bändi heittää nerokkaan kysymyksen: ”Kellä on kaunein hanuri?” Loppua kohti keikan energiataso taas nousi ja meno oli sitä, mitä Ensiferumilta saattoi odottaa.

Loppuhuipennus: Children of Bodom

Edellinen kokemukseni Bodomin keikasta oli muutama vuosi sitten Qstock-festivaaleilta. Silloin tyhjensin viimeiset minigrip-pussit koskenkorvaa naamaani ja kiipesin korkeimpaan koivuun, jonne jätin reppuni oksalle turvaan pois tieltä. Vaelsin lähelle eturiviä. Parin ensimmäisen biisin aikana silloin noin 60 kiloinen kirjoittaja oli turvallaan ja selällään niin monta kertaa, että oli pakko paeta taaemmaksi. Metalliyleisön solidaarisuus on aina ihailtavaa ja tälläkin kertaa auttavia käsiä oli useita. Keikka ei kuitenkaan tainnut olla bändin paras.

Nyt ennen keikkaa olin taas hyvissä asemissa. Venyttelin niskoja ja näytin varmastikin nyrkkimatsiin valmistautuvalta, jo menetetyltä urheilijalta. Veikkasin, että kohta yleisömeri velloo ja tiivistyy joukoksi, jossa ollaan pystyssä vain yhtenä massana.

Kun Alexi Laiho sitten kysyi ”Are You Dead Yet!” ? kaikki kyllä tiesivät mistä on kysymys. Yhtään muita bändin jäseniä väheksymättä Children of Bodom on Alexi Laiho. Tämä ei ole vaatimaton mielipiteeni, vaan se näkyy kaikessa – myös tällä keikalla. Jos tätä luet, asiaa ei tarvitse selittää enempää. Usein maailman parhaaksi metallikitaristiksi valittu bändin keulakuva ja laulaja johtaa jo käsittämättömän suureksi kasvanutta Hate Crewta.

En osannut odottaa mitenkään näin loistavaa keikkaa. Tässä oli sellainen ammattimainen tekemisen tunne, mitä näin isolta bändiltä toki voi odottaa – mutta nyt puhutaan Children of Bodomin kiertueen viimeisestä keikasta jossain vitun Oulussa!

Bändi oli kovassa kunnossa ja soitti noin puolitoista tuntia täydellä energialla. Itse jouduin pitämään välillä tankkaustauon. Tämä oli mahdollista, koska suurta tungosta ei tällä kertaa ollut, kuin aivan etuosassa. Aiemmin julkaistuista yleisökuvista on kuitenkin aistittavissa, että menoa riitti yleisönkin joukossa. Hiki virtasi ja päät ja tukka heiluivat. Hiuksista lentelevät pisarat saivat takuulla koiraihmiset kakomaan myötähäpeästä – ’meidän sessu tekee tuon paljon paremmin’, mutta ajatus oli, että ”I don’t give a fuck if you Hate Me! Hienointa keikoilla on pieni mahdollisuus täysin kadottaan itsensä. Tällä kertaa muuta maailmaa ei ollut, kuin minä ja Angels Don’t Kill! Jostain syystä Bodomilaisittain hempeä slovari nosti tunnelman korkeuksiin.

Children of Bodom - Oulu AreenaOn ihmisten halveksuntaa ja suuri vääryys kieltää tupakointi keikkapaikoilla. Nyt haisi hiki, huono suuhygienia ja paska! Tämä on mainittava, koska se oli osa keikkakokemusta! Toki tähän purkaukseen saattaa osaltaan olla syynä, että joskus nyt vaan tekee mieli polttaa se tupakka.

Kun encoren aika tuli, koko homma meni kummaksi sekoiluksi. Jälleen ihana Netta tuli hanureineen lavalle täydentämään Lake Bodomia! Lopuksi vielä Medeian kosketinsoittaja Laura Dziadulewicz hyppäsi lavalle ja kävi omin kätösin taiteilemassa unibrownit Bodomin jäsenille. Koko show’n jälkeinen encore-sirkus sai ansaitsemansa päätöksen.

Hate Crew sai sitä mitä tilasi -kovimmat biisit ja loistavan keikan tällä hetkellä parhaassa vireessään olevalta Children of Bodomilta!




LISÄÄ JUTTUJA:

Dylan Kissakahvila Helsinki Suurin niistä on Vantaa