Caesar II

...ja kohta varmaan palaa tietysti jo Roomakin...

Impression Gamesilla on pitkä menneisyys historiallisten strategia ja kaupunginrakennuspelien saralla. Rooman imperiumin hallintaan ja roomalaisten kaupunkien rakentamiseen keskittyvä Caesar-pelisarja on jo ehtinyt neljänteen osaan vuonna 2006 julkaistussa Caesar IV -pelissä, mutta retrokärpäsen purestessa toimittajaa tutustuin nostalgian nälässä vuonna 1995 julkaistuun Caesar II:een.

Syy, miksi olen halunnut pidemmän aikaa pelata Caesar II:sta uudestaan, on lämpimät muistikuvat nuoruudestani, jolloin löysin pelin demoversion jonkin shareware cd:n uumenista. Tuon kokeilun lisäksi minulla ei ole muuta kokemusta pelistä tai sarjan muista osista. Huomasin jokin aika sitten sarjan saapuneen myyntiin GOG.comiin, joten ajattelin ajan olevan kypsä uutta tutustumista varten.

Rooman valtakunnalla on ollut merkittävä vaikutus länsimaiseen historiaan ja aihepiirin ympäriltä löytyy useampia mielenkiintoisia pelejä ja pelisarjoja omine painotuksineen. Caesar-pelisarja on ainakin kakkososan perusteella melko kevyttä “sim”-naksuttelua teemaan sopivilla grafiikoilla ja pienellä roomalaisilla mausteilla höystettynä.

Plebeijit, tehkää töitä!

Peli jakautuu kolmeen eri pelitilaan; kaupunki, foorumi sekä provinssi. Pääasiassa pelaaminen tapahtuu kaupunkitilassa, joka on sitä konkreettista kaupungin rakentamista ja suunnittelua. Kaupunkia rakentaessa on huomioitava lukuisia asioita, kuten vaikkapa kuinka hyvin asuinalueelta on pääsy kauppatorille, foorumille tai kylpylöihin. Tärkeätä on myös alueiden turvallisuus, vedenkulun turvaaminen ja niin edelleen. Asuintaloja klikkaamalla ne kertovat syitä miksi ne eivät kehity tai mitä palveluja ne tarvitsevat kasvaakseen. Suurin osa ajasta kuluukin asuinalueiden ehdoilla toimimiseen.

Foorumi on kaupunginjohtajalle tärkeä paikka löytää oleellista tietoa kaupungin tilasta statistiikkojen muodossa. Ja sen minkä herrat päättävät, niin sen työläiset tuntevat selkänahoissaan. Kaupungin kasvaessa foorumin kautta palkataan myös lisää plebeijoita ja määrätään heidät erilaisiin kunnossapitotöihin.

Kampanjaa pelatessa voidaan myös mennä provinssitasolle, jolloin aukeaa nähtäväksi isompi kartta, joista kaupunkisi on vain yksi osa kokonaisuudessa. Provinssitasolla voidaan rakentaa teitä ja yhteyksiä muihin kaupunkeihin, teollisuuslaitoksiin, toisiin provinsseihin ja vaikkapa muihin maihin satamien avulla.

Koska Rooman historia on sotaisa ja veritöitä täynnä, myös sotiminen on mahdollista. Se tapahtuu kampanjaa pelatessa provinssitilan puolella omassa alapelissään. Sotajoukkojen yhteenotto on sen verran kankea ja hankala käyttöliittymän johdosta ja toisaalta melko yksinkertainen, joten sen jättää mieluummin automaattisesti ratkaistavaksi. Taistelut tuntuivat ratkeavan melko matemaattisesti ja suuremmilla joukoilla voitto oli aina varma.

Kevyttä, mutta ei niin kevyttä

Sanoisin, että Caesar II on päällisin puolin ihan hauska peli. Kaupunkeja on kiva rakentaa ja etenkin kampanjamoodissa provinssitasolla säätäminen on mielenkiintoista. Peli olisi parhaimmillaan silloin, kun voit heittää jalat pöydälle ja alkaa tekemään suurpiirteisiä suunnitelmia ja olla liikaa välittämättä siitä, että riittääkö esimerkiksi rahat yhtään mihinkään. Ei nimittäin aikaakaan, kun mini-Rooma on tulessa ja asukkaat kapinoivat kaduilla.

Suurin ongelma pelissä on talouden hallitseminen ja tuottavuus, sekä asuinalueiden asukkaiden pitäminen tyytyväisenä. Vaikka peli ohjeistaakin pintapuolisesti asuinalueiden suhteen, on se myös hyvin arvaamaton. Logiikka millä asuinalueiden asukkaat löytävät foorumit, markkinat ja muut on myös melko epäselvä, eikä oikein auennut pelijaksoni aikana minullekkaan.

Ilmeisesti alueet lähettävät aina silloin tällöin ihmisiä kävelemään pitkin kaupungin katuja, ja jos asukas lähtee satunnaisesti kävelemään toiseen suuntaan risteyksestä eikä päädy kävelemään esimerkiksi marketin ohi, tarkoittaa se sitä, että markettia “ei löydetä”. Sama myös muiden vastaavien rakennuksien kanssa.

Pelissä on sisäänrakennettu ohjeistus, mutta kaikkeen sekään ei valitettavasti vastaa. Toinen ongelma oli asukasluvun melko radikaali heittely, joka ei oikein selittynyt millään järkevällä syyllä. Kaikki saattoi olla yhdessä vaiheessa ihan hyvin, mutta seuraavassa kuussa asukkaat juoksivatkin pitkin katuja polttaen kaiken tielleen osuvan. Kiittämättömät perkeleet ja minä kun parhaani yritin!

Caesar II näyttää ikäisekseen peliksi varsin hyvältä, vaikka sen käyttöliittymässä tuntuu olevan hieman liikaa nappeja ja kestää aikansa löytää sieltä kaikki hyödyllinen ja oppia olemaan huomioimatta ne hyödyttömät. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelen ehkä kuitenkin kokeilemaan jotain uudempaa Caesar-peliä, siinä toivossa, että suurimmat epäloogisuudet olisi korjattu ja käyttömukavuutta paranneltu. Ellei nyt tietenkin välttämättä halua juuri nautiskella ysäriretroa.

Caesar II

Genre: Strategia
Ikäraja: 7
Impression Games / Sierra
Testattu: PC
Saatavilla: PC
Pelattu: Yksinpelikampanja helpoimmalla vaikeustasolla läpi, 5 provinssia valloittaen. Aikaa tähän urotyöhön ja keisariksi kohoamiseen meni noin kaksitoista tuntia.


LISÄÄ JUTTUJA:

Amandan maailmat