Annikin Runofestivaalit
– Hauska tutustua, Paperi T

Annikin Runofestivaalilla Tampereella on pitkät perinteet. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2003 saakka; itselleni kerta oli ensimmäinen. Idyllinen tehdastyöläisten aikakauden puutalojen ympäröimä umpinainen sisäpiha tarjoaa täydelliset puitteet yhteisölliselle taidetapahtumalle.

Tänä vuonna teemana oli runoilija vieraissa, mikä näkyi taiteiden välisten raja-aitojen ylittämisenä. Paikalle veti väkeä muun muassa räppäri Paperi T. Tiesin, että ohjelmanumeroa ei kannata missata, vaikka en ollut edes varma, tunsinko kyseisen räppärin musiikkia ennalta. Kävikin niin, että Paperi T oli koko tapahtuman kohokohta. Väkevä, intensiivinen ja kokonaisvaltainen elämys, jota säestivät dj Khidin eli Kriden lisäksi myös luonnonvoimat tuuttaamalla ilmoille vuoroin aurinkoa, vuoroin sadetta.

Paperi T– Oletko sä runoilija, kysyi juontaja yleisön eteen sahtimuki kädessä saapuneelta rap-artistilta.

Paperi T eli Henri Pulkkinen kertoi lyriikastaan, joka menee niin, että “se joka itseään runoilijaks väittää, on joko houkka tai päissään”.

– Kohta mä olen kumpaakin, hän naurahti.

– Mun olis vaikea sanoa niin itsestäni, koska en koe, että olisin sen arvoinen. Sanalla on niin paljon voimaa ja valtaa, että sitä on vaikea käyttää, hän perusteli, mutta latasi pian biisinsä Mainstream-Solon acapellana.

Ilman musiikkia Paperi T:n sanoitukset ovat entistä rujompia ja kovempia.

Tein tän riimin ku mä täytin 28
älä juhli vielä mutsi sä et tunne lastasi

PaperiT2Acapella sopii runofestareille, mutta fiilis syveni ja tunnelma kohosi entisestään, kun Kride astui remmiin ja toi taustan räppärin upealle ulosannille. Suorapuheinen teksti ihmissuhteista koskettaa.

Kaikki ne ballaadit jotka kosketti sua sanoin pitäväni
Mut oikeesti ne oksetti mua
Ja vaimo kuulostaa asuntolainalta
Mä oon sori mut mielummin duunaan vaikka Edelmanit laivalta.
Mut ne surumielisen näköset naiset
Mieles surumielisen näköset naiset

Olin vaikuttunut ja Sanat-biisin kohdalla jo lumottu. Silmät kiinni nautittu kappale, tiheätunnelmainen, urbaanin boheemi musiikki ja Paperi T:n länäolo nosti tunnelman jonnekin ihan omiin sfääreihinsä. Tuskin olin ainoa yleisössä, joka matkasi jonnekin kauas idylliseltä sisäpihalta.

… Mut räpis on vaa liikaa sanoi
Ei se mitä sanoo vaa mitä jättää sanomatta
Jokainen säe ku pakomatka

… Mä haluun näyttää sulle paskan kaikki sävyt
Ja nähdä tunnistäksä rinnassas nää samat säryt

Sa-sa-sa-sanat sa-sa-sano se sanat, joita ei saa sanotuksi.
Sa-sa-sa-sanat sa-sa-sano se sanat, joita ei saa sanotuksi.

Annikin runofestivaali 2016Ihmettelin kesken keikan, miksi hyvään musiikkiin ei yleensä panosteta tarpeeksi paikoissa, joissa ihmiset tykkäävät hengata. Ja järkytyin aidosti, kun heräsin todellisuuteen: tämäkin keikka päättyy joskus. Moni perinteinen sanataiteilija osaa ehkä kirjoittaa, mutta ei välttämättä lausua ääneen tekstiään. Paperi T:ltä löytyvät molemmat taidot. Oli mahtavaa seurata esiintyjää, joka näyttää olevan tosissaan. Hän tarkoittaa, mitä sanoo ja nauttii tunnelmasta yhdessä yleisönsä kanssa.

Tää on mun tapa rakastaa
Tää on mun tapa rakastaa
Tää on mun tapa rakastaa

 

https://youtu.be/yK20CE5NFPg




LISÄÄ JUTTUJA:

Naisen Logiikka Paluu – Victoria Hislop