Ankh-Morpork kaipaa sankareita! Vartijat, hoi!

24.03.2016
Teksti:
Kuvat:
K

Kun kaupunkia uhkaa salaliitto, tarvitaan suoraselkäisiä miehiä pelastamaan tilannetta. Mitä silloin tekee kaupunginvartiosto? English translation can be found below.


Thespians Anonymous on Helsingissä toimiva kansainvälinen harrastelijateatteriryhmä, joka esiintyy englanniksi. Ryhmä on perustettu virallisesti vuonna 1999, jotta teatterista kiinnostuneet pääsisivät kokeilemaan siipiään lavalla. Nykyään ryhmällä on kaksi täysimittaista esitystä keväisin ja talvisin. Lisäksi ryhmä kokeilee uusia taidemuotoja kesäteattereissa. Vuoden 2015 keväänä Thespians Anonymous esitti Eric-Emmanuel Schmittin komedian Don Juan on Trial. Tänä vuonna ryhmän kynsiin on päätynyt Terry Pratchettin Guards! Guards!, jonka on dramatisoinut Stephen Briggs vuonna 1993 erityisesti amatööriteattereille. Näytelmää esitetään pääsiäisviikon ajan kulttuuriareena Gloriassa Helsingissä.

Alunperin kirjana vuonna 1989 julkaistu Guards! Guards! sijoittuu Pratchettin luomaan Discworldiin. Maailmaan, joka vaeltaa multiversumin läpi avaruuskilpikonna Great A’Tuinin selässä, missä sitä kannattelee neljä jättikokoista norsua. Discworldiin sijoittuvien romaanien määrä on huikea, sillä Pratchett aloitti sarjansa vuonna 1983 teoksella Colour of Magic ja jatkoi sen kirjoittamista lähes kuolemaansa asti. Tyylilajiltaan Pratchettin teokset ovat humoristista fantasiaa, jossa osin parodioidaan klassisia teoksia ja kokonaisia genrejä. Guards! Guards! lainaa huomattavan paljon myös elävän elämän koiranäyttelykulttuurista, siinä missä poliisiromaaneista ja film noiristakin.

Kääpiöiden kasvattama Carrot (Zach Laster) lähtee äitinsä (Constance Trouvé) luota Ankh-Morporkiin luomaan uraa poliisivoimissa.

Kääpiöiden kasvattama Carrot (Zach Laster) lähtee äitinsä (Constance Trouvé) luota Ankh-Morporkiin luomaan uraa poliisivoimissa.

Tämä tarina sijoittuu Discworldin suurimpaan kaupunkiin Ankh-Morporkiin, ja sen päähenkilöinä nähdään kaupunginvartioston sekalaista seurakuntaa. Kirjasarjan kahdeksas osa on sen ensimmäinen teos, joka käsittelee kaupunginvartioston edesottamuksia. Erityinen huomio kohdistuu vartioston kapteeniin Samuel Vimesiin ja hänen edesottamuksiinsa. Vimes onkin City Watch -kirjojen keskeisin henkilö kautta linjan. Tarinan muut merkkihenkilöt ovat Sybil Ramkin, joka pitää rämelohikäärmeiden hoitokotia, poliisikokelas Carrot, kääpiöiden adoptoima idealistinen ihminen, joka pestautuu kaupunginvartiostoon sekä salaliittoa johtava niljakas Lupine Wonse. Näytelmässä Vimesina nähdään Bryan Dollery, Sybil Ramkinina Carol Kammerer, Carrotina Zach Laster ja Lupine Wonsena Nicola Bagalà.

Tarinassa nähdään runsaasti myös muista Ankh-Morporkiin sijoittuvista kirjoista tuttuja henkilöitä, kuten Näkymättömän Yliopiston Kirjastonhoitaja, joka maagisen onnettomuuden päätteeksi on muuttunut orangiksi ja kaupunkia johtava Patriisi Havelock Vetinari, jonka rautaisessa ohjauksessa Ankh-Morpork on kasvanut merkkikaupungiksi ylitse muiden sekä tietenkin Kuolema, nimensä mukaisesti elämäntapahtuman antropomorfinen personifikaatio. Kirjastonhoitajan roolissa nähdään Anna Simoroshka Kruglaia ja Vetinarina Meri Kuikka. Kuolemana nähdään Anastasia Seregina ja kuullaan Zach Laster. Seregina toimii tarinassa myös lohikäärmeen äänenä. Useimmat näyttelijöistä tekevät suorituksia useammassa roolissa näytelmän aikana. Ratkaisu toimii yllättävän sulavasti, sillä hahmojen persoonallisuudet tiivistyvät ulkoiseen olemukseen.

Puvustuksella ja maskeerauksella saadaan aikaan hahmoille aivan omanlaisensa persoonat, vaikka samat henkilöt esiintyivät monessa roolissa. Kuvassa Nobby Nobbs, Charlie Hornsby ja Cut-Me-Own-Throat Dibbler, Constance Trouvé.

Puvustuksella ja maskeerauksella saadaan aikaan hahmoille aivan omanlaisensa persoonat, vaikka samat henkilöt esiintyivät monessa roolissa. Kuvassa Nobby Nobbs, Charlie Hornsby ja Cut-Me-Own-Throat Dibbler, Constance Trouvé.

Verbaaliakrobatiaa ja tilannekomiikkaa

Puvustuksella ja maskeerauksella ollaan saatu hahmojen erilaiset luonteet esille, esimerkiksi vain välttävästi ihmiseksi luokiteltava korpraali Nobby Nobbs myös näyttää lähinnä ojan pohjalta kaivetulta. Patriisi puolestaan on ylevyydessään niin uhkaava, että yksinkertainen musta vaateparsi vain korostaa arvokkuuden tunnetta. Pukusuunnittelusta on vastannut pääasiassa Patriisin roolissa nähtävä Meri Kuikka, mutta puvustukseen on panostanut muukin ryhmä. Erityismaininnan ansaitsee myös näytelmän valo- ja äänisuunnittelu. Malliesimerkkinä kerrottakoon, että näytelmän suurinta hahmoa, lohikäärmettä, ei nähty kertaakaan koko esityksen aikana, mutta se onnistui silti olemaan huomattavan todentuntuinen.

Lavasteet ovat hyvin yksinkertaiset. Lavalla on vain vartiotorni, kaksi pöytää ja muutama tuoli. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä lavastus on niin monitulkintainen, että samasta tilasta saadaan vain hahmoja tai jopa hahmojen paikkoja vaihtamalla sujuvasti esimerkiksi niin Vetinarin työhuone, tyrmä kuin kaupunginaukiokin. Tarpeistoakin oli runsaasti tukemassa tapahtumapaikkojen ja henkilöhahmojen eroavaisuuksia. Erityisen suuria sympatian läikähdyksiä herätti Lady Ramkinin Vimesille lahjoittama rämelohikäärme Errol, jolla lopulta on näytelmässä varsin suuri rooli, kun otetaan huomioon, että se on käsinukke.

The Footnote (Siiri Turunen) ja Kirjastonhoitaja (Anna Simoroshka Kruglaia).

The Footnote (Siiri Turunen) ja Kirjastonhoitaja (Anna Simoroshka Kruglaia).

Näytelmän esityskieli on kansainvälisestä esiintyjäkaartista johtuen englanti. Tämä ratkaisu lämmitti mieltäni, sillä pari Pratchettin teosta suomeksi lukeneena voin vain todeta, ettei niitä kirjoja ole tehty käännettäväksi. Näyttelijät puhuvat selvää ja hyvää englantia, joten näytelmää on helppo seurata, mikäli vain oma kielitaito antaa myöden. Alkuperäiskielellä esitetty näytelmä sisälsikin paljon kirjoista tuttua verbaaliakrobatiaa ja tilannekomiikkaa, mikä sai lähes täyden Glorian salin toistuvasti hykertelemään naurusta. Pratchett on tunnettu siitä, että hän viittaa teoksissaan muihin populaarikulttuurisiin teoksiin, kuten kirjoihin tai elokuviin, ja nämäkin elementit olivat läsnä myös näytelmässä. Näytelmästä nauttiminen ei kuitenkaan vaadi sitä, että tuntisi Discworldin läpikotaisin. Siitä pitää huolen esimerkiksi lavalla taajaan vieraileva The Footnote (Siiri Turunen), joka selittää yleisölle mistä tilanteissa, paikoissa tai henkilöissä oikeastaan on kyse.

Näin laadukasta harrastelijateatteria ei joka päivä pääse näkemään, esitys nimittäin lyö laudalta jopa monet suurempien teatterien esitykset. Vastaaville näytöksille voisi hyvinkin löytyä kysyntää myös Helsingin ulkopuolelta.

In English:

Ankh-Morpork is in need of heroes! Guards! Guards!

When the city is threatened by a conspiracy, brave men are needed to save the situation. What will the City Watch do?

Thespians Anonymous is a Helsinki-based international amateur theatre group performing in English. The group was officially founded in 1999 to give theatre enthusiasts the chance to try out performing on stage. Today, the group puts on two full-length productions per year: in the autumn and in the spring. In addition, the group tries out new art forms during summers. In spring 2015, Thespians Anonymous performed Don Juan on Trial, a comedy by Eric-Emmanuel Schmitt. This year, the group has got their hands on Terry Pratchett’s Guards! Guards!, dramatized by Stephen Briggs in 1993 for especially amateur theatres. The play is performed during Easter week at Culture Arena Gloria in Helsinki.

Originally published as a novel in 1989, Guards! Guards! is set in Discworld, a Terry Pratchett creation. In a world travelling through the multiverse on the back of the space turtle Great A’Tuin carried by four giant elephants. The number of novels set in Discworld is mighty, as Pratchett started the series in 1983 with Colour of Magic and continued writing for it nearly until his death. The genre of Terry Pratchett’s novels is humorous fantasy, with partial parodies of classical works and whole genres. Guards! Guards! borrows several elements from real life dog show culture, police novels, and even film noir.

Set in Discworld’s biggest city, Ankh-Morpork, the story’s main characters are the miscellaneous group of the City Watch. The eight part of the book series, it’s the first novel about the shenanigans of the City Watch. Special attention is paid to Samuel Vimes, the Captain of the Watch, and his escapades. Vimes is the main character throughout the City Watch books. Other major characters of the story are Sybil Ramkin, who keeps a sanctuary for swamp dragons, Lance-Constable Carrot, who is an idealistic human adopted by dwarves and joining the City Watch, and the head of the conspiracy, the slimy Lupine Wonse. In the play, Vimes is played by Bryan Dollery, Sybil Ramkin by Carol Kammerer, Carrot by Zach Laster, and Lupine Wonse by Nicola Bagalà.

The story features a lot of characters from other Ankh-Morpork books as well, like the Librarian of the Unseen University who has been changed into an orang-utan by a magical accident and the city leader Patrician Havelock Vetinari, whose iron grip has steered Ankh-Morpork towards being the most significant city. Of course, one must not forget Death, who is exactly what it says on the tin: an anthropomorphic personification of the life event. The role of the Librarian is played by Anna Simoroshka Kruglaia and Vetinari by Meri Kuikka. Death is played by Anastasia Seregina and voiced by Zach Laster. Seregina is also the voice of the Dragon.

Many of the actors play several roles in the play. This solution works surprisingly smoothly, as the personalities of the different characters are well summarised in their external appearances. Verbal acrobatics and situational comedy Different personalities of the characters come across in their costumes and make-up: for example Corporal Nobby Nobbs, who is only marginally human, looks mostly like he was dug up from a ditch. The Patrician, on the other hand, is so threatening in his elegance that his simple black costume only emphasises his dignity. The costume design has been taken care of by Meri Kuikka, who plays the role of the Patrician, but the rest of the group have also contributed to the costumes.

The lights and sounds design in the play deserve a special mention. As a great example, the biggest character in the play, the dragon, is never seen during the play, but it still managed to feel very real and tangible. The sets are very simple. The stage has only a watchtower, two tables, and a few chairs. In all its simplicity, the set is so versatile that only by changing the characters, or even just the characters’ places, the same space is smoothly transformed into Vetinari’s office, the dungeon, or the city square, to mention a few. There are also a lot of props supporting the differences of the settings and characters. Particularly warm surges of sympathy are caused by the swamp dragon Errol, who Ramkin gives to Vimes, and who, in the end, has a very large role in the play considering it’s a puppet.

The play is performed in English due to the international group of actors. This solution warmed my heart as someone who has read a few Pratchett novels in Finnish, as it can only be noted that the books aren’t really meant to be translated. The actors speak English well and clearly, so the play is easy to follow within the framework of one’s own language skills. Performed in the original language, the play contains a lot of the novels’ verbal acrobatics and situational comedy, which made the near-full Gloria theatre repeatedly chuckle with laughter. Pratchett is known for referencing other pop culture books or movies in his novels, and these elements were present in the play as well. However, one doesn’t need to know Discworld inside out to enjoy the play. That is taken care of by, for example, the character of Footnote (Siiri Turunen), who visits the stage often and explains the audience what the situations, settings, characters are actually about.

It’s not every day one gets to see amateur theatre of this good quality: this performance beats even many performances of bigger theatres. This kind of play could well be in demand even outside of Helsinki.

Captions: Raised by dwarves, Carrot (Zach Laster) leaves his mother (Constance Trouvé) to start a career in the Ankh-Morpork police force.

Costumes and makeup create distinctive personalities for characters, even when the same actors played several roles. Pictured: Nobby Nobbs (Charlie Hornsby) and Cut-Me-Own-Throat Dibbler (Constance Trouvé).

The Footnote (Siiri Turunen) and the Librarian (Anna Simoroshka Kruglaia).




LISÄÄ JUTTUJA:

Kaapuveikko 4 - Karhujen sukua