Amorphis

01.11.2015
Teksti:
Fiilis: Kunnioittava

Allekirjoittaneen suhde yhtyeeseen nimeltä Amorphis syntyi vasta 2000-luvun alussa, Am Universum – levyn aikoihin. Tuolloin bändi vaikutti aikamoiselta outolinnulta suomalaisen raskaan musiikin kentällä, mutta kuitenkin orkesterissa ja sen tuotoksissa oli jo tuolloin jotain sellaista mystistä tenhovoimaa, joka avautui ja puhkesi kukkaansa vasta hieman myöhemmin, Tomi Joutsenen aikakaudella. Amorphiksen Kalevala-aihelmaan sijoittuvat levyjen teemat ja sanoitukset, sekä omassa lajissaan huikean ilmaisuvoimainen musiikki ovat vastustamaton yhdistelmä, joka puree yhtälailla niihinkin musiikin kuluttajiin, joille metalli tai raskaampi rock eivät välttämättä tunnu omimmalta genreltä. Ja tietysti bändin alkuaikojen historia aivan uudenlaisen genren luojana ulkomaankiertueineen ja suurine levymyynteineen sekä niihin liittyvine seikkailuineen ympäri maailman on vähintäänkin kunnioitusta herättävä. Eniten arvostustani nostaa kuitenkin bändin suunnaton sitkeys isojenkin vastoinkäymisten edessä, niistä selviäminen sekä alusta lähtien vallinnut luja toveruus bändin jäsenten kesken, mikä kirjasta Amorphis välittyy rivien välistä koko yhtyeen olemassaolon ajalta.

Amorphis-kirja julkaistiin syyskuussa 2015, jolloin myös yhtyeen uusin levy Under The Red Cloud tuli levykauppojen hyllyille. Teoksen kirjoittaja on Markus Laakso, kuopiolainen muusikko sekä toimittaja, joka on musiikkipiireissä tunnettu hahmo yhtyeistä Kuolemanlaakso sekä Chaosweaver. Aiemmin Laakso on kirjoittanut juttuja lukuisiin suomalaisiin musiikkijulkaisuihin, joista mainittakoon Rumba ja Inferno.

Kirjan kattava, hiukan alle 400-sivuinen bändihistoriikki alkaen lapsuuden kellaribändikokeiluista kuluvaan vuoteen 2015 asti pohjautuu hyvin tehtyihin henkilöhaastatteluihin, joissa ääneen ovat päässeet bändin nykyiset ja ex-jäsenet, managerit sekä muut, yleensä suurelle yleisölle näkymättömiksi jääneet sidosryhmät Amorphiksen toiminnan taustalla. Kirjan viitekehykseen sisältyy mielenkiintoisia vanhoja lehtiartikkeleita ja jo klassikoiksi määriteltäviä musiikkikirjoja. Kirjaa varten koottu aineisto on ollut todella laaja, ja siksi ei liene ihme, että teoksen työstäminen on kestänyt kaikkiaan yli kolme vuotta. Tekstin lomaan on ujutettu valokuvia, jotka tukevat kerrontaa hyvin, ja värikuvaliite kirjan keskellä on hieno visuaalinen läpileikkaus Amorphiksen historiasta.

Kirjassa pureudutaan aika paljonkin levyjen ja kappaleiden tekemiseen ja tuottamiseen, sekä niihin ideoihin jotka ovat johtaneet tiettyihin teemalevyihin kuten Eclipse tai Tales From The Thousand Lakes. Kerronnan lomassa vilahtelevat monet tutut suomalaiset yhtyeet ja muusikot, joilla on ollut tärkeä sivuosansa Amorphiksen tarinassa. Bändin jäsenistö on kertonut hyvin rehellisesti ja suorasukaisesti niin iloista kuin suruista orkesterin hyvinkin kuoppaisella tiellä nykyiseen menestykseen. Voi vain kunnioittaa sitä pieteettiä ja innostusta sekä selkeää rakkautta omaan musiikkiin ja sen tekemiseen, joka on varmasti ollut se tärkein kantava voima, jolla bändi on pysynyt kaikkien ongelmien ja kokoonpanovaihdosten jälkeenkin yhtenäisenä. Kiertuekohellukset ja hauskat anekdootit tuovat kerronnan lomaan keveyttä, jota olisi ehkä kaivannut enemmänkin. Kaikkiaan kirjan kronologinen eteneminen sekä sujuva tyyli ilman kikkailuja houkuttavat lukemaan kirjan ripeässä tahdissa parissa päivässä.

Kirjaa voi suositella totta kai paitsi yhtyeen faneille ja jo ennestään jollakin tapaa tunteville, mutta ennen kaikkea niille, jotka eivät ole musiikki-biografioita ennen lukeneet; legenda rock-elämän dekadentista glamourista ja rahan tulosta ovista ja ikkunoista voi muuttua kertaheitolla, ja kenties muusikon uralle osaa kirjan lukemisen jälkeen antaa enemmän sen ansaitsemaa kunnioitusta.

 

Amorphis
Markus Laakso

Like
Sivuja: 411


LISÄÄ JUTTUJA:

Paperi T Tampere-talossa Voro